Rakennusalalla työturvallisuus on perinteisesti liitetty alan töihin liittyviin riskeihin ja niiden torjuntaan. Työturvallisuus on kuitenkin paljon muutakin: Hyvä johtaminen, työhyvinvointi ja työn terveysvaikutukset pidemmällä aikajänteellä kuuluvat yhtä lailla rakentamisen työturvallisuuteen.
Rakennusalalla on tehty pitkäjänteistä työtä tapaturmien torjunnassa. Sen tuloksena tapaturmat etenkin RT:n jäsenyrityksissä ovat reilusti vähentyneet ja niiden vakavuusaste on laskenut. Perusasiat, kuten henkilökohtaisten suojainten käyttö, ovat rakentamisen työpaikoilla kunnossa. Nyt keskeisiä teemoja työturvallisuuden parantamisessa ovat turvallisuuden johtaminen, osaamisen varmistaminen (hyvä perehdytys ja työhön opastaminen) sekä työstä johtuvien, hyvinvointiin vaikuttavien asioiden, kuten psykososiaalisten tekijöiden, huomiointi. Kyse on hyvän työturvallisuuskulttuurin luomisesta alalle.
Niin tapaturmien torjunnan kuin turvallisuuskulttuurin osalta kehitystyö jatkuu. Siihen ovat sitoutuneet sekä jäsenyritykset sekä Rakennusteollisuus RT yhdessä. Yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva, terveellinen ja turvallinen rakennusala.
Lisää materiaalia turvallisuudesta ja työhyvinvoinnista
Tapaturmien vakavuusaste parempaan päin
+Eniten rakennusalalla ovat vähentyneet vakavat tapaturmat, sormi- ja silmävammat ja putoamiset. Myös kuolemaan johtavien tapaturmien määrät ovat olleet pitkällä aikavälillä laskussa. Kun rakennusalan työtapaturmissa kuoli 1990-luvulla keskimäärin 10 henkilöä vuodessa, niin 2000-luvulla kyseinen määrä on keskimäärin alle puolet siitä. Tärkeintä on saada kuolemantapaukset estettyä kokonaan.
Vaikka tapaturmataajuus ei kerro tapaturmien vakavuudesta, sen avulla voi ennakoida vakavimpien tapaturmien todennäköisyyttä. Yhtä vakavaa tapaturmaa kohden sattuu satoja vaaratilanteita ja pieniä vahinkoja. Tunnistamalla läheltä piti -tilanteet ja puuttumalla lieviinkin tapaturmiin voidaan poistaa vakavien onnettomuuksien riskit.
Vammat käsien alueelle yleisiä
+Rakennusalalla suurimmassa vaarassa ovat kädet. Lähes puolet työtapaturmista kohdistuu sormien, käsien ja ranteiden alueella. Sormet ovat rakennusalalla erityisen alttiita vahingoille: lähes kolmannes kaikista työtapaturmista kohdistuu sormiin.
Myös pään alueelle sattuu paljon, noin 16 %, työtapaturmista. Suuri osa niistä kohdistuu silmiin, vaikka suojalasiasetuksen voimaan tulon jälkeen silmätapaturmat ovatkin kääntyneet laskuun. Suuri osa pään alueen turmista on vakavia. Silmäsuojaimet ja kunnollinen, leukahihnallinen kypärä on siis työmailla välttämätön.
Nuorille sattuu paljon tapaturmia
+Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastojen mukaan eniten tapaturmia sattuu talonrakennusmiehille ja kirvesmiehille. Erityisen alttiita tapaturmille ollaan siirryttäessä paikasta toiseen. Kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset ovat tyypillisiä myös kokeneemmille työntekijöille. Nuorille sattuu keskimääräistä enemmän etenkin sormi- ja silmätapaturmia. Lähes viidennes alan 20 ̶ 24-vuotiaiden tapaturmista on silmätapaturmia.
Tapaturmien tilastointi
+Käytännössä kaikkien tilastonpitäjien käyttämät menetelmät, rajaukset ja määritelmät poikkeavat toisistaan. Erot on otettava huomioon, mikäli halutaan tehdä mielekästä vertailua eri lähteiden ilmoittamien lukujen välillä. TVK:n julkaiseman tilaston lähtökohtana on TVK:lle laissa määrätty tilastointivelvoite, mikä koskee pääasiassa palkansaajille sattuneita tapaturmia.
Suomen työturvallisuus kansainvälisessä vertailussa
+Yleinen mielikuva on ollut, että rakennusalan työturvallisuusasiat Suomessa olisi hoidettu muita EU-maita ja erityisesti Ruotsia huonommin. Tätä ovat tukeneet Skanskan ja CRH:n tekemät maakohtaiset vertailut.
Tilastojen mukaan Suomi näyttääkin olevan muita jäljessä. Kun verrataan kuolemantapausten määriä suhteessa tehtyihin työtunteihin huomataan kuitenkin, että tilanne on jopa päinvastainen. Tätä kansainväliset suuryritykset pitävät tärkeimpänä työturvallisuuden mittarina. Siinä ei ole maakohtaista tulkinnanvaraisuutta kuten tapaturmaluvuissa.
