Vähähiilisyyden tiekartan tavoitteena on määrittää keinot päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä ja edistää osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä.
Osana Suomen hallituksen tilaamia toimialakohtaisia tiekarttoja Rakennusteollisuus RT laati vuonna 2019 yhdessä sidosryhmiensä kanssa tiekartan kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä. ”Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035″ -tiekartta valmistui vuonna 2020. Tiekartta on päivitetty pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti ja julkaistu kesäkuussa 2024.
Tiekarttatyössä selvitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomen tasolla rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön vuosittainen hiilijalanjälki, päästövähennyskeinot ja niiden edellytykset. Samalla luotiin skenaariot tulevaisuuteen vuoteen 2050 saakka. Tavoitteena oli tunnistaa suurimmat päästövähennysten osa-alueet, vähähiilisyyden mahdollistavat toimenpiteet ja keskeiset esteet.
Päivitetyssä hiilijalanjälkilaskelmassa Suomen rakennetun ympäristön hiilijalanjälki laski kokonaisuutena 15 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2021, jolloin se oli noin 14,5 miljoonaa tonnia CO2e. Laskelmassa ovat mukana laskentavuonna valmistuneiden rakennushankkeiden materiaalit ja toteutuneet työmaatoiminnot sekä olemassa olevan rakennetun ympäristön käytöstä aiheutuvat päästöt. Arviossa on käytetty tuoreimpia saatavilla olevia tilastotietoja, jotka ovat päivitetyssä laskelmassa peräisin vuodelta 2021 ja alkuperäisessä vuodelta 2017.
Energiankulutus ja uusiutuvat energiamuodot päästövähennysten keskiössä
Vähähiilisyyden tiekartassa merkittävin osa-alue on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja mahdollisimman nopea vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtyminen. Rakennetun ympäristön ylivoimaisesti suurin päästölähde on edelleen rakennusten käytönaikainen energiankulutus, vaikka sen osuus oli pienentynyt päivitetyssä laskelmassa 64 prosenttiin.
Energiatehokkuutta parantava korjausrakentaminen on merkittävä ja kustannustehokas tapa vähentää päästöjä. Se pidentää myös rakennusten elinkaarta, millä on mahdollisia positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Rakentamisen osalta vähähiilisyyden painopisteenä ovat rakennustoimintojen ja rakennusmateriaalien päästöt. Rakennusmateriaalien osuus koko rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä on lähes neljännes. Sementin ja teräksen valmistuksen teknologiakehityksellä on rakentamisen päästöjen vähentämisessä huomattava rooli tulevaisuudessa.
Infrarakentamisessa oleellista päästövähennyspotentiaalia löytyy etenkin työmaatoiminnoista, kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä.
Tiekarttatyön toteutuksesta on vastannut Gaia Consulting Oy.
- Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 päivitetyn tiekartan loppuraportti
- Tiedote: Rakennetun ympäristön päästöt vähenevät aiemmin arvioitua nopeammin
Tutustu julkistusseminaarin tallenteeseen ja materiaaleihin
Julkistuswebinaarin 11.6.2024 esitysaineistot
- Tiivistelmä päivitetystä vähähiilisyystiekartasta Anna Laine, Gaia (pdf)
- Miten EU vähähiilistyy avauspuheenvuoro Pekka Vuorinen, RT (pdf)
- Yritysesimerkki Ulla Leveelahti, Finnsementti (pdf)
- Yritysesimerkki Laura Eklund, Skanska (pdf)
Katso arkistosta
Muualla verkossa
- Roadmap towards low-carbon construction (press release, GAIA)
- Työ- ja elinkeinoministeriö: Vähähiiliset tiekartat 2035
- Ympäristöministeriö: Vähähiilisen rakentamisen tiekartta