Vähähiilisyyden tiekartan tavoitteena on määrittää keinot päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä ja edistää osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä.
Osana Suomen hallituksen tilaamia toimialakohtaisia tiekarttoja Rakennusteollisuus RT laati vuonna 2019 yhdessä sidosryhmiensä kanssa tiekartan kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä. ”Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035″ -tiekartta valmistui vuonna 2020. Tiekartta päivitetään pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2024, ja päivitetty versio julkaistaan kesäkuussa.
Tiekarttatyössä selvitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomen tasolla rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön vuosittainen hiilijalanjälki, päästövähennyskeinot ja niiden edellytykset. Samalla luotiin skenaariot tulevaisuuteen vuoteen 2050 saakka. Tavoitteena oli tunnistaa suurimmat päästövähennysten osa-alueet, vähähiilisyyden mahdollistavat toimenpiteet ja keskeiset esteet.
Energiankulutus ja uusiutuvat energiamuodot päästövähennysten keskiössä
Vähähiilisyyden tiekartassa ylivoimaisesti merkittävin osa-alue on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja mahdollisimman nopea vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtyminen. Koko rakennetun ympäristön päästöistä noin 75 prosenttia syntyy rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta, jossa rakennusten lämmittäminen on ylivoimaisesti tärkein päästöjä aiheuttava tekijä.
Vaikka energiamuodot vähähiilistyvät ja yhä useammat energianlähteet ovat uusiutuvia, energiantehokkuuden parantaminen on edelleen keskeisin rakennetun ympäristön päästöjä vähentävä tekijä. Energiatehokkuutta kasvattavalla korjausrakentamisella on nopeimmat ja suurimmat vaikutukset.
Rakentamisen osalta vähähiilisyyden painopisteenä ovat rakentamisvaiheen ja rakennusmateriaalien päästöt, joiden osuus yksittäisen rakennuksen hiilijalanjäljestä on neljännes. Rakennusmateriaalien, kuten sementin ja teräksen valmistuksen teknologiakehityksellä on rakentamisen päästöjen vähentämisessä suuri rooli.
Infrarakentamisessa oleellista päästövähennyspotentiaalia löytyy etenkin työmaatoiminnoista, kuljetustarvetta vähentävästä kiviainesten alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä.
Rakennetun ympäristön merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Ilmastonmuutoksen hillitseminen, sen vaikutuksiin varautuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat valtavia haasteita, joissa rakennetulla ympäristöllä on huomattava merkitys.
Rakennusten elinkaari on pitkä alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta aina käyttöön, ylläpitoon ja purkamiseen saakka. Ja mitä pidempi rakennuksen käyttöikä on, sen parempi ilmaston ja luonnon kannalta.
Kiinteästä pääomakannastamme yli 80 prosenttia muodostuu rakennuksista ja infrastruktuurista. Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
Rakennusten ja rakentamisen osuus päästöistä on merkittävä, ja siksi on erittäin tärkeää, että rakennusala on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin.
Vähähiilisyyden tiekartta viitoittaa vaihtoehtoiset reitit tavoitteisiin ja päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä ja rakentamisessa.
Tiekarttatyön toteutuksesta on vastannut Gaia Consulting Oy.
Tiivistelmä tiekartasta
”Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035” -raportit
- Osa 1. Rakennetun ympäristön hiilielinkaaren nykytila (pdf)
- Osa 2. Vähähiilisyyden mahdollisuuksien tarkastelu (pdf)
- Osa 3. Vähähiilisyyden skenaariot (pdf)
- Osa 4. Rakennusteollisuuden ja rakennetun ympäristön vähähiilisyyden tiekartta 2020-2035-2050. Lopullinen versio. (pdf)
Tapahtumatallenteet
Lue myös
- Rakennusteollisuus laatii tiekartan vähähiiliseen rakentamiseen (RT:n tiedote 2019)
- Webinaari hiilikompensaatioista 21.3.2023
Muualla verkossa
- Roadmap towards low-carbon construction (press release, GAIA)
- Työ- ja elinkeinoministeriö: Vähähiiliset tiekartat 2035
- Ympäristöministeriö: Vähähiilisen rakentamisen tiekartta
