Hiilijalanjäljen arviointi

Hiilijalanjälki on nostettu keskeiseksi kestävän rakentamisen indikaattoriksi Suomessa monen muun EU-maan tapaan. Ympäristöministeriössä on valmisteilla rakentamislain nojalla annettava asetus rakennuksen hiilijalanjäljen arviointimenetelmästä. RT on tuottanut tietoa, jonka avulla menetelmää voidaan kehittää mahdollisimman luotettavaksi ja toimivaksi.  

Ilmastovaikutusten ja vähähiilisyyden arviointi on olennainen osa monia rakennushankkeita jo nykyisin. Tulevassa rakentamislaissa on uusi olennainen tekninen vaatimus rakennuksen vähähiilisyydestä. Rakentamislupaa haettaessa tulee osoittaa ilmastoselvityksellä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan vähähiiliseksi.  

Ilmastoselvitykseen sisällytettävää hiilijalanjälkeä ja -kädenjälkeä on tarkoitus arvioida ympäristöministeriön kehittämällä laskentamenetelmällä. Esitettyyn menetelmään ja sen käyttökelpoisuuteen on kohdistunut kritiikkiä kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden taholta. Ympäristöministeriö on tähän mennessä laatinut laskentamenetelmästä useita luonnoksia, mutta menetelmää ei ole vielä vahvistettu. 

Taustaselvityksiä hiilijalanjäljen arviointimenetelmästä 

RT on niin sanotussa KEKRI-hankkeessaan (Kestävät kriteerit rakennusten hiilijalanjäljen arviointiin) testannut ja tarkastellut suunnitteilla olevaa arviointimenetelmää eri tavoin. Laskentamenetelmän eri versioita hyödyntäen on laskettu hiilijalanjälkeä ja -kädenjälkeä todenmukaisissa rakennuskohteissa, joita on varioitu erilaisilla runkomateriaaleilla, talotekniikkaratkaisuilla sekä lämmitysmuodoilla.  

Tulokset ovat osoittaneet, että energiantuotannon päästökertoimet, laskentajakson pituus ja lämmitysmuoto ovat laskennassa merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä ja vaikuttavat merkittävästi käytönaikaisen energiankulutuksen hiilijalanjälkeen. Rakennusmateriaaleillakin on vaikutusta laskennan tuloksiin, mutta ei siinä määrin kuin yleisesti oletetaan. Myös erilaisilla runkoratkaisuilla on yllättävän pieni ero keskenään.  

Olemme myös kartoittaneet tarkemmin vähähiilisyyden arviointimenetelmään sisältyviä epävarmuustekijöitä, luotettavuutta käytännössä ja soveltuvuutta osaksi sääntelyä. Lisäksi on tarkasteltu hiilijalanjäljen raja-arvojen eli päästökattojen asettamista käyttötarkoitusluokittain. 

Raportit ja laskelmat ovat Rakennusteollisuus RT:lle tuottaneet Ecobio Oy ja Vesitaito Oy. Lisäksi RT on teettänyt Gaia Consulting Oy:llä selvityksen vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjäljestä osana sääntelyä. Selvityksessä tarkasteltiin myös puurakentamisen hiilikädenjälkeä ja ilmastovaikutuksia silloin, kun mukaan lasketaan puun käytöstä aiheutuva metsien hiilivarastojen ja -nielujen väheneminen. 

Rakennusten hiilijalanjälkitarkastelut, joita on tehty ympäristöministeriön eri arviointimenetelmäluonnoksilla 

Muut raportit ja aineistot 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä