Kiertotalous vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan. Kiertotalouden periaatteilla toimiva rakennusala voi merkittävästi edistää kestävää kehitystä, resurssitehokkuutta ja koko yhteiskunnan sopeutumiskykyä sekä hyvinvointia.
Käytetyistä luonnonvaroista peräti puolet päätyy rakentamiseen. Tästä valtaosa on maa- ja kiviaineksia, joita käytetään muun muassa betonin valmistamiseen ja maa- ja vesirakentamiseen.
Rakentamisen osuus kaikista jätteistä Suomessa on noin 12 prosenttia. Tästä yli 90 prosenttia on jätteeksi luokiteltavia maamassoja ja vajaat 10 prosenttia muita rakennus- ja purkujätteitä. Talonrakentamisen jätteistä valtaosa hyödynnetään materiaalina tai energiana.
Rakennusalalla on tärkeää vähentää neitseellisten eli suoraan luonnosta otettavien raaka-aineiden käyttöä ja riippuvuutta niistä esimerkiksi jätemateriaaleja laajasti hyödyntämällä. Samalla uutta jätettä syntyy vähemmän.
Rakennusten ja rakenteiden suunnitelmallinen ja säännöllinen ylläpito ja korjaaminen pidentävät lisäksi niiden elinkaarta, mikä sekin vähentää resurssien tarvetta.
Resurssiviisas kiertotalous pienentää ilmastopäästöjä
Rakennusalalla on avainrooli myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Rakentamisen materiaalitehokkuus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä niin rakennustuotteiden valmistuksen, itse rakentamisen kuin käyttövaiheenkin osalta.
Sopeutumiskykyinen rakennettu ympäristö tukee yhteiskunnan toimivuutta ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Rakentamisen kiertotalouden kannalta tärkeimmät päätökset tehdään jo suunnitteluvaiheessa.
Esimerkiksi maankäytön suunnittelussa linjataan, minne ja miten rakennetaan, miten kaukaa rakentamisessa välttämättömiä materiaaleja joudutaan kuljettamaan tai miten olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan hyödyntää. Myös rakennetun ympäristön pitkän käyttöiän perusta luodaan jo suunnitteluvaiheessa. Jo silloin on pohdittava helppoa korjattavuutta, mutta myös muuntojoustavuutta.
Green deal -sopimuksilla vauhtia muutoksiin
Elinkeinoelämän ja valtion välillä tehtävillä vapaaehtoisilla green deal -sopimuksilla tavoitellaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta positiivista muutosta.
Rakentamista koskettavat seuraavat green deal -sopimukset:
Rakennusteollisuus RT on mukana vuosille 2020−2027 ajoittuvassa Rakentamisen muovit green deal -sopimuksessa, joka on osa kansallisen muovitiekartan toimia. Sopimukseen liittyy Motivan tuottama maksuton Rakentamisen muovit -verkkokoulutus, jossa on omat osiot muun muassa muovien tunnistamisesta sekä muoveista tuoteteollisuudessa, talonrakentamistyömaalla ja infratyömaalla.
RT on myös mukana valmistelemassa tulevaa vähähiilisen kiertotalouden green deal -sopimusta. Sopimukseen liittyviä sitoumuksia on määrä tehdä vuodenvaihteen 2023−2024 molemmin puolin.
Sopimuksella tavoitellaan kiertotalouden strategisen ohjelman visiota, jonka mukaan Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta. Tavoitteeseen pääsy edellyttää luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä.
Ympäristöministeriön kiertotalousohjelmalla on kolme tavoitetta:
- Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin.
- Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.
- Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.
Siisti Raksa esittelee konkreettisia keinoja
Rakennusteollisuus RT haluaa kiinnittää Siisti raksa -kampanjoinnilla huomion käytännön keinoihin, joilla rakennusalan kiertotaloutta ja kestävyyttä voidaan parantaa.
Siisti Raksa nostaa kiertotaloutta esiin näkyvällä ja käytännönläheisellä tavalla vuosittain valitun teeman mukaan:
- 2022 Roskaantuminen (panoslangat ja tupakantumpit)
- 2023 Vieraslajien torjunta
Koulutuksia ja lisätietoa
Rakennusteollisuus on koonnut perustiedot vähähiilisen kiertotalouden edistämiskeinoista verkkokoulutukseksi. Sitran rahoittama koulutus on saatavilla paitsi alalla työskenteleville myös maksutta rakennusalan opiskelijoiden käyttöön.
