Monipuolinen infra-ala mahdollistaa erikoistumisen. Sillat, vesihuolto, asfaltointi, maanalaiset tilat, ratarakentaminen, kunnossapito – kasva vaikka maailmanluokan osaajaksi valitsemallasi sektorilla! Infrassa tarvitaan myös esimerkiksi laki-, hr-, viestintä- ja vastuullisuusosaajia.
INFRA-alaa voi opiskella eri koulutusasteilla: ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa.
Ammatillinen perustutkinto valmistelee opiskelijan työmaan suorittaviin tehtäviin. Suuri kirjo ammatti- ja erikoisammattitutkintoja mahdollistaa osaamisen syventämisen työuran aikana. Ammattikorkeakoulututkintoihin voi hakea, jos on ylioppilas tai suorittanut ammatillisen perustutkinnon. Halutessaan alalla voi opiskella myös ylemmän korkeakoulututkinnon ja vaikka tohtoriksi asti.
Perustutkintopohjalta amk-opinnoissa voivat tuntua haastavilta teoreettiset aineet kuten matematiikka ja fysiikka. Lukiotaustaisen haaste saattaa olla työmaataustan puute. Opiskelijaryhmissä on usein henkilöitä erilaisista taustoista. Tietoa ja kokemuksia vaihdetaan, ja ajan myötä erot tasaantuvat. Oli taustasi käytännön työssä tai teoriassa, motivaatio ja oppimishalu ratkaisevat.
Polku 1: Ammatillisesta koulutuksesta työntekijäksi
Ammatillisen perustutkinnon (rakennusalan perustutkinto) suorittaja erikoistuu infra-alaan valitsemalla joko maarakennuskoneen kuljettamisen tai maarakennuksen osaamisalan. Yleisimmät tehtävänimikkeet työelämässä ovat maarakennuskoneen kuljettaja ja maarakentaja. Opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä ja niissä hyödynnetään simulaattoreita tai oikeita työkoneita. Osan opinnoista voi suorittaa oppisopimuksella oikeissa työtehtävissä.
Maarakennuskoneen kuljettaja käyttää ja huoltaa infrarakentamisessa tarvittavia työkoneita. Kaivukone on näistä yleisin, mutta työmaalla on monenlaisia koneita, joiden käyttöä opinnoissa opetellaan. Koneita tarvitaan niin asfaltointiin, ratatöihin, katujen ja teiden rakentamiseen, talojen perustusten tekemiseen kuin vesistöjen ruoppaukseenkin – konetöissä on takuulla vaihtelevuutta!
Maarakentaja toimii usein kaivukoneen työparina. Tehtävässä on olennaista osata lukea työsuunnitelmia ja ymmärtää rakenteiden korkoja sekä käytännön asennuksia. Tässä työroolissa viestit kaivukoneelle esimerkiksi mihin tarvitaan maata, mistä sitä on saatava pois tai vaikka mihin suuntaan asennettavaa reunakiveä pitää siirtää.
Polku 2: Ammattikorkeakoulusta rakennusmestariksi tai -insinööriksi
Ammattikorkeakoulusta valmistuvalle on tarjolla vaihtoehtoja työmaan työnjohdosta toimistotöihin. Valmistuneet työskentelevät monilla eri nimikkeillä niin infrarakenteiden rakentamisen kuin hoidonkin parissa. Nimikkeitä voi olla esimerkiksi työnjohtaja, suunnitteluinsinööri, projektipäällikkö tai tekninen johtaja. Perinteisen luokka- ja luento-opiskelun lisäksi opiskelijat suorittavat harjoittelujaksoja sekä tekevät ryhmä- ja harjoitustöitä ja itsenäisiä verkko-opintoja.
Rakennusmestarin tutkinto painottuu rakennustyömaiden työnjohtoon. Työnjohdossa on tärkeää tuntea tuotantotekniikat ja osata kustannusten ja projektien hallinta. Tarvitaan myös sopimus- ja neuvottelutaitoja, esihenkilötaitoja sekä ylipäätään koko työmaan tai sen osan kokonaisymmärrystä. Koulutuksen kesto on 3,5 vuotta.
Rakennusinsinööri kohtaa opinnoissaan enemmän teoriaa: matematiikkaa ja fysiikkaa opiskellaan enemmän kuin mestarikoulutuksessa. Tutkinto on tarpeen etenkin, jos haluat suunnittelutehtäviin. Urakoitsijatehtävissä rakennusinsinööri voi työllistyä muun muassa työnjohtoon, kehittämistehtäviin tai yleisiin johtotehtäviin. Insinöörit ovat kysyttyjä myös suunnittelutoimistoissa sekä kaupunkien ja valtion tehtävissä. Koulutus kestää 4 vuotta.
Polku 3: Yliopistosta vaativiin kehitys- ja johtotehtäviin
Infra-alan diplomi-insinööriksi (DI) voi opiskella Aalto-yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Tutkinto koostuu kolmen vuoden kandiopinnoista ja kahden vuoden maisteriopinnoista.
Opinnot ovat vaihtelevia ja monipuolisia; ne sisältävät pienryhmätyöskentelyä, luentomaista opetusta ja suunnittelutöitä sekä harjoituksia niin laboratoriossa kuin maastossakin. Myös suunnitteluohjelmistojen käyttöä harjoitellaan, ja ratkotaan vahvasti käytäntöön liittyviä ongelmia yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Kriittisen tiedonhaun, tiedon soveltamisen, projekteissa toimimisen sekä kirjallisen ja suullisen viestinnän ja neuvottelun taidot karttuvat.
Opinnot päättyvät diplomityöhön, jossa opiskelija tutkii tai kehittää yleensä yrityksestä saamaansa toimeksiannon mukaisesti jotakin omaan opintoalaan liittyvää ajankohtaista aihetta.
DI-koulutus antaa laajan näkökulman suunnittelu-, asiantuntija- ja johtotehtäviin sekä koulutus- ja tutkimustyöhön. Syventymisvalinnoista riippuen saa pätevyyden toimia esimerkiksi vaativien pohjarakenteiden suunnittelijana tai osallistua ratarakentamisen tai liikennejärjestelmien suunnitteluun. Ura voi urjeta myös kunnassa teknisenä johtajana, erityisasiantuntijana Väylävirastossa, suunnittelutoimistossa geoteknisenä suunnittelijana, urakointiyrityksessä työmaapäällikkönä tai yliopistossa tutkijana tai projektipäällikkönä. Muita ammattinimikkeitä ovat kehitysinsinööri, suunnittelija, tuotantopäällikkö, tutkimuspäällikkö, tuotekehittäjä ja laatuinsinööri.
