Rakennettu ympäristö on teollisuuden ohella yksi merkittävimpiä CO2-päästöjen tuottajia, ja sen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on kiistaton.
Rakennettu ympäristö vie suomalaisten kuluttamasta energiasta yli kolmanneksen ja vastaa myös noin kolmanneksesta Suomen ilmastopäästöistä. Tällä hetkellä suurin osa sektorin päästöistä syntyy rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta.
Vähähiilisen rakennetun ympäristön toteutumisen kannalta olennaista on kokonaisvaltainen lähestymistapa niin rakennuksien, liikenteen ja liikkumisen, palveluiden, energiaratkaisuiden kuin jätehuollon suunnitteluun.
Kaavoituksessa tehdyillä valinnoilla on kauaskantoiset vaikutukset sekä alue- että rakennustasolla. Esimerkiksi liikenne- ja energiaratkaisut sidotaan jopa sadan vuoden ajaksi. Kaavoitusta kehittämällä voidaan ohjata erityisesti kaupunkien yhdyskuntarakennetta sekä parantaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista.
Käytön aikainen energiankulutus kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa
Energiatehokkuuden ja CO2-päästöjen kannalta on tärkeää huomioida rakennuksen koko elinkaari, sillä valtaosa rakennetun ympäristön päästöistä syntyy kiinteistöjen käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Rakennuksia lämmitetään, jäähdytetään ja niiden käyttäminen kuluttaa sähköä.
Suurin säästöpotentiaali piilee olemassa olevassa rakennuskannassa. Se toteutuu parantamalla rakenteellista energiatehokkuutta eli lisäämällä lämmöneristystä, talotekniikan erilaisin ratkaisuin sekä valitsemalla vähähiilisiä energiamuotoja ja vaihtoehtoisia uusiutuvia energianlähteitä. Energiatehokkuuden parantaminen rakennetussa ympäristössä on kustannustehokkain keino hillitä ilmastonmuutosta.
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus koko elinkaaren aikaisista päästöistä on nyt noin 20–25 prosenttia. Suhteellinen osuus voi tulevaisuudessa nousta, kun uudet talot kuluttavat entistä vähemmän energiaa, mutta absoluuttiset päästöt pienenevät muun muassa materiaalien vähähiilistyessä.
Suhteellistakin osuutta arvioitaessa on aina otettava huomioon rakennusmateriaalien rooli teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien saavuttamisessa rakennuksen pitkän käyttöiän aikana. Materiaalit voivat erota toisistaan esimerkiksi huollon tarpeen, säänkestävyyden tai ääneneristävyyden osalta.
Katso myös
- Vähähiilisyyden tiekartta
- Biodiversiteetti rakennusalalla -selvitys (PDF)
- Webinaari hiilikompensaatioista 21.3.2023
