Ilmastonmuutos on yksi luontokadun suurimmista ajureista. Siksi päästöjen vähentäminen palvelee myös luontoa.

Leijonanosa (76 %) rakennusten hiilijalanjäljestä syntyy niiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta.

Uudet rakennukset tehdään jo energiatehokkaiksi. Koska rakennuskantamme uusiutuu vain pari prosenttia vuodessa, nykyisten rakennusten energiaremontit ovat tehokkain keino päästöjen leikkaamiseksi.

Rakentamisvaiheessa hiilijalanjälkeä saadaan eniten kutistettua käyttämällä mahdollisimman kestäviä ja vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja.

Hiilipihi rakennus on sekä ilmasto- että luontoteko.

(Lähde: Tilastokeskuksen ilmastotilinpito (laskettu yhteen rakentamisen ja rakennusten energiankulutuksen päästöt)

Valtaosa rakentamisessa kulutetuista luonnonvaroista on maa- ja kiviaineksia, joita tarvitaan mm. betonin valmistamiseen, teiden rakentamiseen ja talojen pohjatöihin.

Niitä voidaan käyttää uudelleen ja korvata teollisuuden sivuvirroilla. Näin vähennetään suoraan luonnosta otettavien raaka-aineiden tarvetta.

Betonista päätyy Suomessa noin 80 % kierrätykseen, etupäässä murskeeksi. Sillä korvataan maa- ja vesirakentamisessa neitseellisiä kiviaineksia.

Eniten luontoa säästää, kun pidetään rakennukset ja infrarakenteet pitkään käytössä.

(Lähde VN: Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset)

Rakennusjäte on usein arvokas resurssi eikä jätettä lainkaan.

Noin 90 % rakentamisen jätteistä on maamassoja, joita jää yli, kun maata kaivetaan ja siirretään. Niitä hyödynnetään muussa maa- ja vesirakentamisessa.

Loppu kymmenes on muita rakennus- ja purkujätteitä. Talonrakentamisen jätteistä lähes 60 % hyödynnetään materiaalina.

Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrä on nykyisin 10 %. Se minimoidaan materiaalien huolellisella käsittelyllä ja ylijäämän lajittelulla, jolloin materiaalit voidaan hyödyntää mahdollisimman pitkälle uudelleen.

(Lähde: Tilastokeskuksen StatFin jätetilasto)