Luonto kiittää padonpurkajia, ja purkaminen pönkittää myös työllisyyttä ja matkailualaa etenkin Itä-Suomessa. Ennallistaminen kaipaa kuitenkin strategista otetta ja pitkäjänteistä rahoitusta.
Ennallistaminen koko laajuudessaan voi olla suhdannekuopassa kipuilevalle rakennusalalle merkittävä mahdollisuus.
”Siihen tullaan sijoittamaan tulevaisuudessa paljonkin ennallistamisasetuksen myötä, ja merkittävä osa on maarakentamisesta. Alueellisesti tämä voi olla isoakin toimintaa”, INFRA ry:n ja Rakennusteollisuus RT:n johtaja Juha Laurila arvioi.
Laurila osallistui lokakuussa RT:n ja WWF:n seminaariin Eduskuntatalolla, jossa aiheena oli virtavesien ennallistamiseen patoja purkamalla. Hän muistutti, että ennallistamiskohteita on muuallakin kuin vesistöissä, ja nosti esimerkeiksi Ruduksen Lumon ja GRK:n lähiluonnon monimuotoisuutta edistävät projektit.
Miten luonnon ennallistaminen laajenisi osaksi muuta rakentamista?
”Tarvitsemme enemmän tietoa, konkreettisia tavoitteita, hankintamenettelyjen kehittämistä, kouluttamista ja yhteistyötä.”
”Suurin osa vesivoimasta turhaa”
WWF on Suomen merkittävin yksityinen padonpurkaja. Lokakuussa 2025 Suomen vesistöistä oli purettu jo 68 vaellusestettä ja tehty 57 muuta kunnostusta. Käynnissä oli 25 projektia.
WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen herätteli seminaarivieraita huomaamaan, että suurin osa vesivoimaloista on energiantuotannon näkökulmasta käytännössä turhia, sillä pääosa sähköstä tuotetaan muilla keinoin.
Vesivoiman osuus on viime vuosina ollut noin 15–25 prosenttia kotimaisesta sähköntuotannosta. Vuonna 2024 se oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 17,0 prosenttia. Uutta vesivoimaa tuskin ympäristösyistä enää rakennetaan, mutta olemassa olevien laitosten tehoa on mahdollista kasvattaa pääkoneistojen peruskorjauksissa.
Jatkossa painottunee enemmän purkaminen, mutta työ on vasta alussa.
”Suomessa on edelleen yli 5 000 patoa ja 30 000 esteellistä rumpua odottamassa ennallistamista”, Vihunen kertoi.
Matkailu on toisen maailmansodan jälkeen eniten kasvanut teollisuudenala, ja nopeimmin kasvaa luontomatkailu. Tästäkö piristysruiske riutuvaan Itä-Suomeen, seminaarissa pohdittiin.
Teknisesti vaativaa työtä
Vesistöpäällikkö Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kertoi Hiitolanjoen ennallistamisesta Etelä-Karjalassa vuosina 2021–2023.
Hankkeen kokonaiskustannukset olivat kolme miljoonaa euroa. Summasta 93 prosenttia meni pääurakoihin, konetyöhön, massojen siirtoihin, siltoihin ja rakennuttamiseen. Kunnostajaksi valitulle urakoitsijayritykselle projekti tarkoitti kasvupyrähdystä.
Hiitolanjoella padonpurku auttaa uhanalaisia vaelluskaloja, kuten Laatokan lohta ja taimenta.
Toimitusjohtaja Juha Kainulainen Uponorilta kertoi puolestaan Sysmän Virtaankosken haastavasta työmaasta. Ennallistamista tehtiin talviaikaan, kun yrittäjillä oli muuten hiljaista.
”20 000 tonnia louhetta, lähes 2000 kuorma-autollista”, Kainulainen kertasi työmaalla siirreltyjä massoja ja korosti erityisesti yhteistyön roolia kohteessa. Ennallistamiseen ja alueen virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseen osallistui useita organisaatioita.
Teknisesti vaativa työmaa sisälsi esimerkiksi vedenalaisia rakentamista ja pontitusta.
”Erikoisosaamista tarvitaan, ja markkinat ovat vasta kehittymässä. Tämä on mahdollisuus pk-yrityksille ja alueellisille toimijoille”, Kainulainen totesi.
Julkinen sektori luomaan markkinaa
Jotta ennallistaminen ottaisi vauhtia, julkiselta sektorilta tarvitaan pitkäjänteistä tukea ja rahoitusta. Hankintamallien tulisi tukea ennallistamisen tavoitteita. Julkisen sektorin sitoutuminen käynnistäisi hankkeita ja loisi markkinaa.
Emeritusprofessori Markku Ollikainen rohkaisi päättäjiä: ”Ennallistamista arvostetaan, ja tämän arvostuksen tulisi olla vahva viesti edistää kunnostusta.
Hallitus onkin edistänyt kiitettävästi ennallistamista, mitä todisti myös tilaisuutta avaamaan saatu pääministeri Petteri Orpo.
Virtavesien ennallistamisen monihyödyt -seminaarin järjestivät WWF Suomi, Rakennusteollisuus RT ja Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä 14. lokakuuta. Paikalla eduskunnan auditoriossa oli noin 70 kuulijaa.
Ennallistaminen – mistä on kyse?
Ihminen on vuosisatojen saatossa heikentänyt luonnon ekosysteemejä, joita pyritään nyt palauttamaan ennalleen. Pontta toiminta sai EU:n ennallistamisasetuksesta kesällä 2024. Asetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka jäsenmaat hyväksyivät vuonna 2020. Asetus tähtää luontokadon eli luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen, ja se toi mukanaan useita tärkeitä toimia, jotka koskevat laajasti erilaisia maa- ja vesielinympäristöjä. Kohteena voivat olla niin valtion kuin yksityisetkin maat, mutta velvoitteita on vain valtiolle, jonka on löydettävä keinot ja kannusteet saavuttaa ennallistamiselle asetetut tavoitteet. Vuoteen 2040 mennessä pitää ennallistaa 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia alueista, joiden luontoarvoja on heikennetty.