Energiatehokkuus korjausrakentamisessa

Rakennuskantamme uudistuu vain runsaan prosentin vuosivauhdilla. Tämän takia merkittäviä energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä on kohdistettava olemassa oleviin rakennuksiin.

Valtaosa rakennetun ympäristön päästöistä syntyy kiinteistöjen käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Kun rakennusten ympäristövaikutuksia halutaan todella vähentää, tärkein ja haasteellisin tehtävä on parantaa jo olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuutta.

Samalla on siirryttävä enenevässä määrin vähäpäästöisiin tai päästöttömiin energialähteisiin. Koska nykyisistä rakennuksista vähintään puolet on käytössä vielä vuonna 2050, niiden energiatehokkuuden parantaminen on tehtävä huolellisesti ja suunnitelmallisesti.

Rakennuksen energiatehokkuutta ja -taloutta voidaan parantaa

  • rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten eristämisellä ja ikkunoiden parantamisella
  • paikan päällä tuotetulla vähäpäästöisellä energialla (lämpöpumput, aurinkopaneelit)
  • sopeuttamalla lämmitystä ja ilmanvaihtoa käyttötarpeen mukaan
  • lämmön talteenottoratkaisuilla
  • lisäämällä automaatiota
  • ohjaamalla rakennuksen käyttäjiä vähentämään energiankulutusta.

Energiatehokkuutta paremmaksi muiden korjausten yhteydessä

Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tapahtuu kustannustehokkaimmin julkisivu-, putki- ja muiden kiinteistönpidon kannalta välttämättömien korjaushankkeiden yhteydessä.

Energiaa voidaan säästää merkittävästi myös rakennuksen oikeanlaisen käytön ja huollon sekä ilmanvaihdon säädön ja lämmön talteenoton avulla.

Korjausrakentamisen energiamääräykset

Suomessa on asetettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) mukaisesti minimivaatimukset korjausrakentamisen energiatehokkuudelle. Korjausrakentamisen energiamääräykset tulivat voimaan jo kymmenen vuotta sitten, ja ne tulevat kiristymään energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen myötä.

Normiohjauksen lisäksi valtiolta ja kunnilta tarvitaan taloudellisia kannustimia ohjamaan energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöön korjausrakentamisessa. Valtion osalta tämä tarkoittaa erilaisia korjaus- tai rahoitusavustuksia ja verohelpotuksia sekä kunnilta täydennys- ja lisärakentamisvaihtoehtojen laajempaa tarjontaa.

Asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantaminen

2020-luvulla peruskorjausiässä ovat etenkin 1970-luvulla valmistuneet asuinkerrostalot ja vähitellen myös 1980-luvun talot. Korjaustarve kohdistuu ensisijaisesti julkisivuihin ja taloteknisiin järjestelmiin. Niiden korjausten ja perusparannusten yhteyteen kannattaa ajoittaa energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet, koska seuraava luonteva ajankohta voi rakennusten peruskorjaussyklin mukaisesti tulla vasta 40 vuoden päästä. Toisaalta myös purkamisen vaihtoehto on tarvittaessa selvitettävä, jos rakennuksen korjaaminen ei enää ole mielekästä tai mahdollista.

Ryhmäkorjaamisen mahdollisuudet kannattaa selvittää

Olemassa olevien asuinrakennusten energiatehokkuutta voidaan kattavasti edistää alueellisissa ryhmäkorjaushankkeissa ja alueuudistusprosesseissa. Jos alueella on samaan aikaan rakennettuja kiinteistöjä, kannattaa korjausrakentamisessa ja energiatehokkuuden parantamisessa tehdä yhteistyössä. Tämä mahdollistaa teollisten ratkaisujen hyödyntämisen korjausrakentamisessa ja tuo mittakaavaetua sekä tilaajille että toteuttajille.

Samalla voidaan monipuolistaa palvelurakennetta, tiivistää yhdyskuntarakennetta ja lisätä alueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä.

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä