Rakennusala tarvitsee ulkomaista työvoimaa, ja keskimäärin noin viidennes työmaiden työvoimasta on ulkomaalaistaustaisia. Koska liikkuva työvoima ja pitkät urakkaketjut altistavat myös harmaan talouden lieveilmiöille ja työperäiselle hyväksikäytölle, on tärkeää huolehtia työntekijöiden oikeuksien ja työnantajan velvoitteiden toteutumisesta. Ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat samat ehdot ja normit kuin suomalaistaustaisia.
Suuri osa ulkomaalaisista työntekijöistä asuu Suomessa pysyvästi ja niin ikään työskentelee suomalaisissa yrityksissä. Näin ollen he kuuluvat suomalaisen verotuksen ja sosiaaliturvan piiriin sekä kerryttävät eläkekassaa.
Kun yritys tekee työsopimuksen ulkomaalaisen työntekijän kanssa Suomessa tehtävästä työstä, työsuhteessa noudatetaan samoja lakeja ja työehtonormeja kuin suomalaisen työntekijän kanssa. Niin ikään rakennusalan työehtosopimuksia sovelletaan niin ulkomaalaisten kuin suomalaisten työntekijöiden työsuhteissa.
Rakennustyömailla työskentelee usein myös ulkomailta Suomeen komennukselle lähetettyjä työntekijöitä, jotka eivät ole työsuhteessa suomalaiseen yhtiöön, vaan heidän työnantajansa on ulkomainen yritys. Myös lähetettyjen työntekijöiden kohdalla sovelletaan kuitenkin valtaosin rakennusalan työehtosopimuksia muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta.
Euroopan työviranomainen (European Labour Authority, ELA) on syksyllä 2023 julkaistussa selvityksessään arvioinut, että noin joka kolmas Suomeen lähetty työntekijä työskentelee rakennusalalla. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan muiden EU-maiden viranomaiset myönsivät Suomessa työskentelyä varten vuonna 2022 noin 45 000lähetetyn työntekijän todistusta. Näin ollen rakennusalalla työskentelee noin 12 000 – 15 000 lähetettyä työntekijää.
Ulkomaalaisten osuus alan työvoimasta on vakiintunut
Ulkomaalaisten osuus rakennusalan työntekijöistä kasvoi tasaisesti viime vuosikymmenellä. Verohallinnon vastaanottamien kuukausikohtaisten ilmoitusten perusteella vuonna 2023 rakennustyömaiden työvoimasta ulkomaalaisia oli noin 20 prosenttia. Ulkomaisen työvoiman osuus on suurin talonrakennusteollisuudessa pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla, jossa RT:n työvoimakyselyn mukaan 37 prosenttia työntekijöistä tulee ulkomailta.
Virolaiset edustavat suurinta ryhmää rakennusalan ulkomaisesta työvoimasta. Heistä useat ovat asettuneet Suomeen pysyvästi ja monet ovat myös perustaneet suomalaisia yrityksiä. Tilastojen mukaan seuraavaksi eniten ulkomaista työvoimaa Suomeen on tullut muista Baltian maista, Puolasta, Ukrainasta, Venäjältä ja Romaniasta.
Itä-Euroopan maiden rakentajia nähdään Suomessa erityisesti raskaan rakentamisen töissä, kuten raudoituksessa ja julkisivutöissä. Maalaus- ja tasoitetöitä tekevistä merkittävä osa on uzbekistanilaisia.
Rakennusteollisuus RT toteutti vuoden 2023 marraskuussa tuoreimman työvoimakyselyn, josta ilmenee ulkomaisen työvoiman osuus järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden työmailla talon- ja infrarakentamisessa sekä rakennustuoteteollisuudessa.
Katso myös
- Työnteko-oikeuden tarkastaminen työmaalla
- Lähetetyt työntekijät
- Sopimus ulkomaisen yrityksen kanssa – hankinnan muistilista
- Pelisäännöt vuokratyövoiman käyttöön rakennusalalla (pdf)
- Muistilista ulkomaalaiselle työntekijälle
