Rakennettu ympäristö työllistää Suomessa noin 540 000 osaajaa, joista noin 380 000 työskentelee rakentamisen, rakennusalan palveluiden ja rakennustuoteteollisuuden parissa. Noin viidennes rakennusalan työvoimasta on ulkomaista. Suhdanteet ja alan erikoistuminen muuttavat osaamisvaatimuksia, mutta pitkällä aikavälillä Rakennusteollisuus RT jäsenyritykset arvioivat työvoiman tarpeen kasvavan.
Rakennusteollisuuden yritykset näkevät osaajapulan ennen kaikkea laadullisena ongelmana. Vaikka hakijoita olisi, on haastavaa löytää työvoimaa, jolla olisi oikeanlaista ammattiosaamista. Työvoimatarve tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Lue vuoden 2024 osaamistarveselvitys (pdf).
Tavoitteemme
- Madallamme alalle tulo- ja paluukynnystä ja kehitämme alan koulutusta vastaamaan työelämän osaamistarpeita.
- Edistämme toimenpiteitä, jotka tukevat kesken jääneiden tutkintokoulutusten loppuun saattamista, ohjausta ja taloudellista tukea.
- Toteutamme vetovoimatyössä toimenpiteitä, joilla ensisijaisten hakijoiden määrä alan koulutuksiin kasvaa yhteishauissa. Kehitystä seuraamme 3 vuoden liukuvalla keskiarvolla.
- Ammatillisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena parantaa vuosi valmistumisen jälkeen työllistyminen 70 prosenttiin. Nykytila on noin 60–65 prosenttia
- Korkea-asteen koulutuksessa tutkintojen suorittamisen tavoiteaika 3,5 vuotta, 4 vuotta tai 5 vuotta + 2 vuotta nousee 70 prosenttiin. Nykytila on noin 60 prosenttia.
Osaajapula kasvun esteenä
Yritysten liiketoiminnan kasvun esteenä on kaksi pääasiallista syytä: kysyntä ja osaajapula. Noususuhdanteessakin suhdanneriippuvaisen rakennusteollisuuden kasvun esteenä tulee olemaan jatkossakin osaajapula, kun työikäinen väestö vähenee eläköitymisen ja pienevien ikäluokkien myötä. Kilpailu osaajista kovenee ja siksi tarvitaan laajasti eri keinoja tehostaa toimintaa ja huolehtia osaajien riittävästi saannista. Vuoden 2024 RT:n osaamistarveselvityksessä kolme neljästä vastaajasta odottaa henkilöstömäärän kasvavan seuraavan 10 vuoden aikana.
Veto- ja pitovoima korostuvat kilpailussa osaajista
Osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta kotimainen koulutusjärjestelmä ammatillisen koulutuksesta korkeakouluihin tuottaa suurimman osan rakennusalan työvoimasta. Ulkomaisen työvoiman osuus on noin viidennes, ja se tulee kasvamaan tulevaisuudessa työikäisen väestön vähentyessä. Kilpailu tulevista ammattilaisista kiristyy jatkossa niin kotimaan työmarkkinoilla kuin Euroopassa.
Korkeakoulutuksen läpäisyyn lisää panostusta
Rakennusalan, kuten monen muunkin teknisen alan, korkeakoulutuksen läpäisy jättää toivomisen varaa. Aloituspaikkojen lisääminen ei auta, jos tutkintoja ei suoriteta loppuun. Rakennusalalla on tiukat henkilöpätevyysvaatimukset, joten on sekä yksilön että työnantajan etu, että tutkinto saadaan suoritettua loppuun.
Tutkinnot loppuun
Kesken jääneiden opintojen loppuun saattaminen on nopea ja kustannustehokas tapa nostaa pätevien työntekijöiden, erityisesti toimihenkilöiden, määrää. Henkilökohtaisella tasolla tutkinnon suorittaminen voi muodostua esteeksi edetä uralla vaativampiin tehtäviin. Rakennusala on säännelty ala myös henkilöpätevyyksien osalta, joten opinnot on tärkeää suorittaa loppuun. Erityisesti heikomman suhdanteen aikana on hyvä tilaisuus saattaa kesken jäänyt koulutus valmiiksi.
Parempaa vaikuttavuutta ammatilliseen koulutukseen
Rakennusalan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työllistymismahdollisuuksia pitää parantaa. Työllistyminen on osittain suhdanneriippuvaista, joten se vaihtelee vuosittain. Tämä ei kuitenkaan selitä kohtaanto-ongelmaa. Maantieteellinen kattavuus rakennusalan koulutuksessa on erittäin hyvä. Varsinainen rakentaminen on kuitenkin huomattavasti keskittyneempää, joten liikkuvuus työn perässä tulee ottaa paremmin huomioon jo opinto- ja urasuunnittelussa. Kaikki valmistuvat eivät myöskään saavuta opintojen aikana riittävää osaamistasoa, joten oppimisen laatuun tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työllistymisen ohella on tärkeää, että moni opiskelija edistää urakehitystään jatkamalla opintojaan korkeakouluun.
Yhteyshenkilöt
