Rakennusteollisuuden viides eettinen periaate keskittyy korruption välttämiseen. Rakennusala on korruption kannalta erityisen haasteellinen, kun tekemisissä ollaan suurten taloudellisten intressien, tarjouskilpailujen, yhdyskuntasuunnittelun, poliittisen päätöksenteon ja julkisten hankintojen kanssa. Korruption riski voi piillä arkisissa tilanteissa, kuten tavarantoimittajalta saadussa kutsussa lätkämatsiin tai asiakkaan tyttären salibandyjoukkueen sponsoroinnissa.
Korruptio tarkoittaa käytännössä yksityisen edun tavoittelua tai toisen suosimista käyttämällä valtaa väärin ja rikkomalla sääntöjä, eli esimerkiksi pyrkimällä saamaan tai tarjoamaan henkilökohtaista hyötyä työroolin avulla.
Hairahtumisen seuraukset voivat olla hyvin vakavat. Lain väärälle puolelle eksyminen voi esimerkiksi johtaa yrityksen sulkemiseen ulos julkisista hankinnoista. Tälläkin hetkellä on käynnissä muutamia oikeusprosesseja, joissa rakennusalan edustajia on syytettyjen penkillä.
Yritysten omat Code of Conduct -periaatteet sekä valtiovarainministeriön ohje vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista sekä ohjeet viraston ulkopuolisten tahojen kustantamista matkoista ovat suitsineet vuosien varrella organisaatioiden käytäntöjä ja toimintatapoja selkeästi parempaan suuntaan. Näiden noudattamiseen kehotetaan myös Rakennusteollisuuden omissa eettisissä ohjeissa.
Älä osallistu korruptioon
Lahjusten antaminen ja ottaminen on kiellettyä. Älä tarjoa tai ota vastaan lahjoja, matkoja tai muita etuja, joita ei voi pitää kohtuullisina ja tavanomaiseen vieraanvaraisuuteen kuuluvina tai jotka voivat johtaa eturistiriitaan. Suhteessa viranomaisiin tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja ottaa huomioon esimerkiksi valtiovarainministeriön ohje vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista sekä ohjeet viraston ulkopuolisten tahojen kustantamista matkoista.
Suomessa toimintatavat ovat terveempiä kuin muualla ja ne ovat siistiytyneet entisestään viime vuosikymmeninä. Se mikä on joskus ollut ”maan tapa” ei enää ole hyväksyttävää.
Transparency Internationalin korruptioindeksin 2017 mukaan Suomi on maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa. Hyvä sijoitus ei välttämättä tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö Suomessa olisi korruptiota ollenkaan.
Suomen ongelmana on pidetty hyvä- veli verkostoja, poliittisiin rakenteisiin liittynyttä korruptiota sekä vastuullisessa asemassa olevien henkilöiden erilaista sääntöjen vastaista lahjontaa. Korruptioriski toteutuu usein myös julkisten hankintojen yhteydessä.
Toimintatapojen muuttuminen näkyy myös Rakennusteollisuus RT:n 2018 tekemässä eettisiä ohjeita koskevan jäsenkyselyn tuloksissa. Kyselyyn vastaajista 37 prosenttia kertoi, ettei ollut koskaan projekteissa törmännyt tilanteeseen, jossa asiakasorganisaation edustaja odottaa tai vaatii henkilökohtaisia etuja, kuten matkoja, kestitystä tai itseä hyödyttävää sponsorointia. 42 prosenttia piti yllä kuvattua tilannetta harvinaisena ja 15 prosentin mielestä sitä tapahtui silloin tällöin. Ainoastaan 1,8 prosenttia vastaajista kertoi törmäävänsä tämäntyyppiseen korruptioon usein, muttei kuitenkaan joka projektissa.
Niin on, jos siltä näyttää
Kyselyn avoimessa palautteessa tuli muutamia mainintoja siitä, kuinka asiakkaat, rakennuttajakonsultit tai isännöitsijät toivovat vaikkapa vuosittaisia matkoja, runsasta kestitystä, urheilusponsorointia tai jopa selkeitä lahjuksia. Monet kertoivat myös piilokorruptiosta, eli kuinka julkisissa, kilpailuttamattomissa hankinnoissa suositaan vaikkapa golfkaverin yritystä tai ”saman uskontokunnan firmat” suosivat toisiaan.
Avovastausten mukaan “virkamiesten lounastarjoilut eivät tänä päivänä näyttele järin merkittävää roolia”. Sääntöjen pilkun tarkka noudattaminen voi kyselyn vastaajan mukaan nykyisin johtaa myös “täysin luonnottomaan lieveilmiöön, kun kahvin tarjoaminen aamupalaverin yhteydessä voidaan tulkita vaikuttamiseksi”.
Jotkut organisaatiot ovat päätyneet esimerkiksi lahjojen suhteen nollatoleranssiin, jotta vältyttäisiin tulkinnan vaikeuksilta. Terve järki auttaa kuitenkin pitkälle, kunhan muistaa että olennaista ei ole pelkästään se, miten asiat ovat vaan miltä ne näyttävät. Mikäli jokin toiminta ”on omiaan” vaikuttamaan päättävässä asemassa olevaan henkilöön esimerkiksi saattamalla tämän kiitollisuudenvelkaan, se voi olla lainkin nimissä tuomittavaa.
Katso myös
- Bonavan Katariina Haigh: Avaa silmät riskeille ja katso tarvittaessa toisen silmin
- Eettiset periaatteet käytännössä -kirjoitussarjan muut osat
Lisätietoja
- Merja Vuoripuro, Rakennusteollisuus RT ry
puh. 040 587 2642, merja.vuoripuro@rakennusteollisuus.fi - Sari Puurtinen, Juuriharja Consulting Group Oy
puh. 040 676 3772, sari.puurtinen@juuriharja.fi
Juuriharja on eettiseen johtamiseen erikoistunut valmennusyritys.
