Tilaajavastuulaki

Tilaajavastuulailla pyritään torjumaan harmaata taloutta ja estämään sellaisten alihankkijoiden käyttö, jotka eivät huolehdi velvoitteistaan yhteiskuntaa kohtaan. Tilaajan on lain mukaan pyydettävä ja alihankkijan annettava laissa luetellut selvitykset toiminnastaan. 

Tilaajavastuulaki, virallisesti laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä, tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Lakia on muutettu sen jälkeen kolmesti, ja lakiin on tullut rakennusalaa koskevia tiukennuksia toimialan itsensä vaatimuksesta.  

Mitä tilaajan pyydettävä ja urakoitsijan toimitettava? 

Tilaajan täytyy pyytää ja urakoitsija täytyy toimittaa tilaajalle seuraavat, enintään 3 kuukautta vanhat tiedot ja selvitykset: 

  • Selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain (1501/1993) mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin 
    • Kaupparekisteriote 
    • Selvitys siitä, ettei yrityksellä ole verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain julkiseen verovelkarekisteriin merkittyä verovelkaa taikka viranomaisen antama selvitys verovelan määrästä, mikäli se on alle 10 000 euroa 
    • Todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty 
    • Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista 
    • Tapaturmavakuutustodistus 
    • Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä 

Tilaajan on tarkistettava nämä tiedot ja selvitykset ennen sopimuksen tekemistä tai viimeistään ennen työnteon aloittamista, mikäli sopimuksessa on purkava ehto, jonka mukaan sopimus purkautuu, jos tilaajavastuulain edellyttämät tiedot eivät ole kunnossa niitä esitettäessä. Jos alihankkijan asiat ovat kunnossa, sen kanssa voidaan allekirjoittaa sopimus. Tarkistetut selvitykset on säilytettävä kahden vuoden ajan sovitun työn päättymisestä. 

Ei sopimusta, jos asiat eivät ole kunnossa 

Alihankkijan kanssa ei pidä tehdä sopimusta, jos alihankkijalla on järjestelemätöntä verovelkaa yli 10 000 euroa. Pienempikin verovelan määrä voi olla riski taloudellisesta näkökulmasta. Sopimusta ei pidä tehdä myöskään silloin, jos alihankkija ei ole maksanut eläkemaksuja tai jos yhtiön vastuuhenkilö on liiketoimintakiellossa.  

Luotettava kumppani -ohjelma auttaa 

Luotettava Kumppani -palvelu hakee tilaajavastuulain vaatimat tiedot yrityksesi puolesta, koostaa niistä Luotettava Kumppani -raportin ja pitää sen aina ajan tasalla. Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palvelusta ja muista yrityksen arkea helpottavista palveluista saat lisätietoa osoitteesta www.vastuugroup.fi

Laiminlyönneistä voi tulla maksuja 

Lain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja sen tilaajavastuutarkastajat. Virasto voi määrätä lakia rikkoneelle tilaajalle 2 100–21 100 euron laiminlyöntimaksun. Se voidaan määrätä, jos selvityksiä ei ole tehty lainkaan tai niissä on puutteita. 

Rakennusalalla korotettu laiminlyöntimaksu  

Rakennusalalla tilaajalle voidaan määrätä korotettu laiminlyöntimaksu. Näin voidaan menetellä, jos sopimus on tehty sellaisen yrityksen kanssa, jossa määräävässä asemassa oleva henkilö on liiketoimintakiellossa. Korotettu laiminlyöntimaksu voidaan määrätä tilaajalle myös silloin, kun hänen on täytynyt tietää, että toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan työnantajana ja sopimuspuolena tai sopimus on selkeästi alihintainen.  

Korotetun laiminlyöntimaksun suuruus on 21 100–68 500 euroa. Maksut määrätään sopimuskohtaisesti. 

Lue lisää tilaajavastuulaista

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä