Kaikkien ylä- ja alamäkien ja tiukkojen mutkien jälkeen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) pääsi maaliinsa tänä keväänä, kun Euroopan unionin neuvosto hyväksyi direktiiviuudistuksen. Roolitus oli ollut aika samanlainen kuin aiemminkin direktiivien teossa: Komissio antaa ensin oman kunnianhimoisen lähtöehdotuksensa, neuvosto (eli jäsenmaat) vetävät paljon takaisin kohti vähän realistisempaa versiota ja lopuksi parlamentti vetää takataskustaan vielä komissiotakin hurjemmat vaatimukset.
Näiden pohjalta viimesyksyiset kolmikantaneuvottelut päätyivät suhteellisen hyvään ja toteutuskelpoiseen versioon direktiivistä. Muutamia kipukohtia ja haasteita edelleen jäi, mutta isoimmat ongelmat saatiin korjattua. Uudisrakentamisen osalta ei tullut eurooppalaisia vaatimuksia, vaan energiatehokkuuden vaatimukset voidaan edelleen määritellä kansallisesti. Samaten olemassa olevaan asuinrakennuskantaan kohdistuneet pakkokorjausriskit eivät toteutuneet. Sen sijaan huonoin neljännes muista kuin asuinrakennuksista on seuraavan kymmenen vuoden aikana korjattava edes jonkin verran energiatehokkaammiksi.
Säädökset voimaan kesällä 2026
Ympäristöministeriö on nyt avannut omia aikataulujaan. Päivitettävää kansallista lainsäädäntöä ja määräystä riittää, valmista pitää olla kahden vuoden päästä eli alkukesällä 2026. Olemme RT:ssä jo käynnistäneet omaa työtämme ja järjestimme asiantuntijoille kaksi työpajaa tammikuussa, joiden pohjalta uudisrakentamisen tulevia linjauksia on hyvä alkaa määrittää.
Energiatehokkuutta ja sisäilmaa koskevat vaatimukset tulevat jonkin verran kiristymään, mutta järkevissä mitoissa. Rakennuksessa käytettävälle energialle tulee jatkossa vaatimuksia ja sen myötä voi alueellisesti tulla haasteita, jos esimerkiksi paikallinen kaukolämpö ei olekaan vielä uusiutuvaa.
Vaikka asuinrakennuksille ei pakkokorjauksia tullut, asuinrakennuskannan energiankulutusta on saatava pienennettyä merkittävästi ja tämä onnistuu vain parantamalla energiatehokkuutta huomattavasti muun korjaamisen yhteydessä.
Suurempi haaste ja pohdinta kohdistuu olemassa olevaan rakennuskantaan ja sen korjaamiseen. Vaateet tulevat kiristymään paljon, sillä energiankulutus rakennuksissa muodostaa merkittävän osan Suomen energiankulutuksesta ja päästöistä. Suomessa korjausvelka on ennemminkin vain kasvanut viime vuosina. Tätä suuntaa on saatava muutettua ja nopeasti. Vaikka asuinrakennuksille ei pakkokorjauksia tullut, asuinrakennuskannan energiankulutusta on saatava pienennettyä merkittävästi ja tämä onnistuu vain parantamalla energiatehokkuutta huomattavasti muun korjaamisen yhteydessä.
Tulemme olemaan aktiivisesti mukana direktiivin implementoinnissa eli vaatimusten viemisessä kansalliseen lainsäädäntöön. Autamme ympäristöministeriön väkeä teettämällä selvityksiä ja muuta tarpeellista, jotta lainsäädäntö olisi jatkossakin käytännönläheistä ja realistista. Vaatimukset tulevat tiukentumaan, mutta otetaan se haasteena rakentaa nykyistä parempaa ja ilmastokestävämpää suomalaista rakennuskantaa.
Katso myös
Jani Kemppainen
Asiantuntija, tekniset vaatimukset
jani.kemppainen@rt.fi +358 40 541 8090Talonrakennusteollisuus ry
Kirjoita kommentti