Parvekekaiteille asetetaan nyt vaatimuksia jälkikäteen – nurinkurisesta menettelystä luovuttava

Talonrakennusalaa on ravistellut jo yli puoli vuotta tilanne, jossa uusien talojen parvekkeita ei saada asianmukaisesti käyttöön keväällä sattuneen parveketurman jälkipuinnin vuoksi. Asukkaat eivät pääse hankkimansa asunnon parvekkeelle eivätkä viranomaiset tunnu tietävän, miten edetä.

Ympäristöministeriö luokittelee kaiderakenteet laseineen kantaviksi rakenteiksi. Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista (177/2014) toteaa yksikäsitteisesti, että kun kantavat rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan eurokoodien sekä niitä koskevien kansallisten valintojen perusteella, kaikki olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät lujuuden ja vakauden sekä palo- ja käyttöturvallisuuden osalta.

Ympäristöministeriö on määritellyt parvekekaiteille eurokoodista poikkeavan kuormituksen (Qk = 0,3 kN, kuormitusala 50 mm x 50 mm). Parvekekaiteille annetaan kuormat ympäristöministeriön asetuksessa 4/16.

OTKES on jo Lahden parveketurman jälkeen, vuonna 2016, antanut suosituksen dynaamisen kuorman lisäämisestä kuormituksiin, mutta näin ei ole tehty.

Nyt rakennusvalvonnat vaativat käyttöturvallisuusasetuksen (ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017) 11 §:n perusteella erillistä heiluritestiä osoittamaan parvekelasien käyttöturvallisuus, vaikka jo asetus kantavista rakenteista kattaa myös käyttöturvallisuuden vaatimukset.

Ympäristöministeriö ja Kuntaliitto ohjeistivat maaliskuussa rakennustarkastajia, että he ohjaavat rakennushankkeisiin ryhtyviä kiinnittämään huomiota kaiderakenteita koskeviin vaatimuksiin. Tarvittaessa rakennusvalvontaviranomainen voi myös edellyttää ulkopuolista tarkastusta maankäyttö- ja rakennuslain 150 c §:ssä säädetyn mukaisesti. Pykälän mukaan rakennusvalvonnan on kerrottava kirjallisesti vaatimuksen perustelut ja sisältö, jonka pohjalta rakennushankkeeseen ryhtyvä voi hankkia riippumattoman ja pätevän asiantuntijan lausunnon. Vaikka pykälässä ei todeta kyseisen asiantuntijan hyväksyttämisestä mitään, on kuitenkin yleensä menetelty niin, että rakennusvalvonta on varmistanut lausunnon tekijät pätevyyden ja riippumattomuuden.

Lausunnon antamiseksi nimetty asiantuntija päättää, mitä selvityksiä ja tutkimuksia täytyy tehdä. Mikäli asiantuntija voi tehtyjen selvitysten pohjalta todeta vaatimusten täyttyvän, hän kirjoittaa tästä lausunnon, joka toimitetaan rakennusvalvontaan. Tätä lausuntoa ei enää hyväksytetä rakennusvalvonnassa, vaan sen pohjalta voidaan todeta lakisääteisten vaatimusten täyttyminen.

Tällä hetkellä eniten hankaluuksia tulee tarvittavien selvitysten ja tutkimusten valitsemisessa. Valinnat tekee asiantuntija, mutta osa rakennusvalvonnoista ei hyväksy tiettyjä testausmenetelmiä.

Nyt siis ollaan tilanteessa, jossa rakennusvalvonnalle ei riitä, että rakenteet on suunniteltu ja toteutettu asetusten vaatimalla tavalla ja että tämä osoitetaan lain tarkoittamalla ulkopuolisen tarkastajan lausunnolla.

Kaikkien osapuolten mielestä on kiistatonta, että kunkin rakennuksen osalta noudatetaan lupahetkellä voimassa olevaa lainsäädäntöä. Niin on tehtävä tässäkin tapauksessa. Kannatamme lämpimästä dynaamisen kuorman lisäämistä vaatimuksiin kaikenlaisten tasomaisten kaiteiden osalta. Sitä ei voi kuitenkaan tehdä jälkikäteen, niin kuin nyt on toimittu.

Viranomaistoiminnassa on lisättävä ennakoitavuutta ja yhteistyötä osapuolten kesken. Ennakoitavuus on myös rakennushankkeeseen ryhtyvän omaisuudensuojan kannalta ainoa oikea tapa; kun rakennushankkeeseen ryhdytään, on oltava tiedossa ne vaatimukset, joihin hankkeessa sitoudutaan.


Kirjoitus on julkaistu Rakennuslehden Näkökulma-palstalla 24.11.2023.

Kirjoita kommentti

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä