Ensi vuoden alussa voimaan tuleva rakentamislaki tuo meille useita eri asioihin vaikuttavia muutoksia. Näistä yksi on pätevyyksien osoittaminen rakennusvalvonnalle. Tähän päivään saakka tutuksi tullut tapa toimittaa työ- ja opintotodistuksia rakennusvalvonnalle päättyy. Jatkossa ne lähetetään valtuutetulle toimielimelle. Myös pätevyysluokitus muuttuu, kun nykyinen vaativa luokka jaetaan kahtia: vaativaan ja erittäin vaativaan.
Pätevyysluokituksiin ei suuria muutoksia
Koulutus- ja kokemusvaatimukset muuttuvat vain tavanomaisen luokan osalta; jatkossa pientalon vastaavaksi suunnittelijaksi tai työnjohtajaksi pääsee suoraan koulun penkiltä, kun kokemusvaatimus poistuu kokonaan. Onko tämä hyvä vai huono asia, onkin sitten tapauskohtaista.
Uusi, erittäin vaativa luokka on jo osalle rakentajista tuttu pääkaupunkiseudun vaativa+-luokituksesta. Suunnittelijalla tai työnjohtajalla on oltava vaativan luokan edellyttämän neljän vuoden työkokemuksen lisäksi kaksi vuotta työkokemusta omista tehtävistään vaativassa luokassa, jotta he voivat päästä erittäin vaativaan luokkaan. Koulutusvaatimus pysyy vaativan luokan tasolla.
Pätevyyksien hakeminen muuttuu huomattavasti
Itse pätevyyksien hakeminen ja toteaminen tulee muuttumaan hyvinkin paljon nykyisestä. Jatkossa pätevyyden eri vaativuusluokkiin toteaa valtuutettu toimielin, jolle toimitetaan työ- ja opintotodistukset.
Toimielin myöntää pätevyyden enintään seitsemäksi vuodeksi kerrallaan ja se on voimassa valtakunnallisesti. Kun ryhtyvä nimeää suunnittelijan tai työnjohtajan hankkeelleen, rakennusvalvonta tarkastaa rekisteristä pätevyyden. Tämän lisäksi tarkistetaan ”ajankäytölliset voimavarat” eli että yhtäaikaisia hankkeita ei ole liikaa ja mahdolliset hankekohtaiset erityispiirteet on huomioitu.
Lisäksi rakennusvalvonta tarkistaa, että edellisen kahden vuoden aikana ehdotettu henkilö ”ei ole osoittanut kyvyttömyyttään” ehdotettuun tehtävään. Tämä tieto tulisi merkittäväksi valtuutetun toimielimen rekisteriin eli olisi sen myötä valtakunnallinen. Miten tämä toteutetaan GDPR:n mukaisesti, voikin olla haastavaa.
Pätevyyslaki asettaa pelisäännöt valtuutetuille toimielimille
Suunnilleen samoihin aikoihin rakentamislain hyväksymisen kanssa keväällä 2023 hyväksyttiin myös toinen laki, laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta (812/2023), ns. pätevyyslaki. Tässä laissa annetaan pelisäännöt valtuutetulle toimielimelle oman toiminnan järjestämisestä, sen valvonnasta, vastuista ja pätevyyden myöntämisestä perittävistä maksuista.
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin FISE on hakemassa valtuutetuksi toimielimeksi, todennäköisesti kevään aikana. Haasteena FISEllä on pätevyyksien myöntämisen perusteet; nykyiset ohjetason linjaukset eivät ole vastuisiin nähden riittävät, vaan kelpoisuusvaatimukset on oltava lakisääteisiä, siis vähintään asetuksella annettuja. Rakentamislain korjaussarjassa oli nyt mukana asetuksenantovaltuudet, mutta itse asetuksia saadaan varmasti odotella vuodenvaihteeseen saakka.
Ja tästä päästäänkin akuuteimpaan käytännön ongelmaan; keneltä pätevyys haetaan rakentamislain tultua voimaan ja minkälaiset jonot hakijoita oikein on?
Pätevyyslaissa on kaksi siirtymäsäännöstä: FISE voi saada hyväksynnän valtuutetuksi toimielimeksi ennen rakentamislain voimaantuloa, mutta alkaa myöntää pätevyystodistuksia vasta rakentamislain tultua voimaan. Lisäksi ympäristöministeriö voi hyväksyä ennen lain voimaantuloa todetut pätevyydet lainmukaisiksi enintään viideksi vuodeksi lain voimaantulosta. Eli jos suunnittelijalla tai työnjohtajalla on jo olemassa FISE-pätevyys, sen voimassaolo jatkuu.
Ehkäpä suuremman helpotuksen heti rakentamislain alkuhetkille tuo kuitenkin itse rakentamislaissa oleva siirtymäsäännös, 195§: ”Kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana ja työnjohtajana pidetään myös henkilöä, jolla on tämän lain voimaan tullessa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin tehtäviin antama hyväksyntä ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset.”
Siirtymäsäännös on siis kunta- ja vaativuusluokkakohtainen. Kun suunnittelija tai työnjohtaja hakee nimeämistä uudessa kunnassa tai vaativuustason noustessa, on pätevyyden toteaminen tehtävä rakentamislain mukaan eli valtuutetun toimielimen todistuksella. Siirtymäsäännökselle ei ole annettu määräaikaa, mutta MRL:n mukaan myönnetty pätevyys on voimassa kunnassa viisi vuotta. Tätä on hyvä pitää takarajana myös tässä tapauksessa.
Kannattaa jo toimia
Emme siis tule ajautumaan kaaokseen suunnittelijoiden ja työnjohtajien nimeämisen kanssa uuden rakentamislain tullessa voimaan, mutta ennemmin tai myöhemmin on uuteen pätevyyden toteamiseen siirryttävä. Mikäli on tarve pätevyyden osoittamiselle jo lähiaikoina, ei ole hassumpi ajatus hakea vaikka heti esim. FISEn pätevyyttä. Näin välttyy ainakin mahdolliselta hakemusruuhkalta. Toivottavasti muitakin toimijoita hakee valtuutetuiksi toimielimiksi: kilpailu kehittää toimintaa ja pitää kustannustason aisoissa.
Ja loppuun vielä yksi lukuarvo: 212.
Se on tämänhetkinen valtakunnallinen vastaavien työnjohtajien määrä FISEn rekisterissä. Vuonna 2023 myönnettiin historiallisen vähän rakennuslupia, noin 21 000, joista asuinrakennuksia 5 400. Työnjohtajien ja rakennushankkeiden välinen ero on valtava ja vielä suurempaa eroa tulee, jos verrataan vuoden 2021 rakennuslupamäärään, 39 000 (11 500 asuinrakennusta). Voisi siis helposti kuvitella, että vastaavien työnjohtajien määrä rekisterissä tulee moninkertaistumaan, ellei jopa kymmenkertaistumaan.
Jani Kemppainen
Asiantuntija, tekniset vaatimukset
jani.kemppainen@rt.fi +358 40 541 8090Talonrakennusteollisuus ry
Kirjoita kommentti