Rakentamisen teollistaminen, vakiointi ja tuottavuuden parantaminen ovat keskeisessä roolissa kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Pitkään olemme puhuneet myös rakennusalan digiloikasta, jossa vakiointi on oleellinen osa. Haasteenamme kuitenkin edelleen on, että rakentamiseen liittyvä tieto on hajallaan ja eri muodoissa, eikä näin ollen toimitusketjun prosessia ole pystytty täysin digitalisoimaan. Tähän olemme tarttuneet yhdessä rakennusalan toimijoiden kanssa.
Suomi on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteet vuonna 2035. Tämä tavoite koskee myös kiinteistö- ja rakentamisalaa. Käytännössä nykyisen rakennuskannan sekä rakentamisen päästöjen tulisi pienentyä 78 prosentilla. Haaste on valtava ja se vaatii massiivisia tuotekehitys- ja innovaatiopanostuksia materiaaleihin, teknologioihin, energiatehokkuuteen sekä tuotannon tehostamista.
Tuotannon tehostaminen eli tuottavuuden parantaminen tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että sama lopputuote tuotetaan vähemmillä resursseilla: materiaali, työvoima, energia ja päästöt.
Tuotannon tehostaminen vie kohti teollista rakentamista, jossa pyritään vakioimaan niin suunnittelu- kuin toteutusratkaisut. Monelle saattaa herätä tässä vaiheessa pelko: johtaako teollinen rakentaminen ja vakiointi siihen, että kaikki rakennukset näyttävät samanlaisilta ja kaupunkikuvamme muistuttaa 70-luvun Itä-Saksan betonilähiöitä?
Teollinen rakentaminen tai vakiointi eivät tarkoita automaattisesti sitä, että teemme sarjatuotannolla tehtaassa samanlaisia rakennuksia, vaan sitä että pyrimme ottamaan mallia valmistavasta teollisuudesta ja soveltamaan sitä rakentamiseen. Suomalainen betonielementti-järjestelmä BES on hyvä esimerkki teollisen rakentamisen sovelluksesta, joka on tuonut selkeää kustannusetua, laadukkuutta ja tehokkuutta alalle jo yli 50 vuoden ajan.
Vakiointi mahdollistaa rakentamisen prosessien digitalisoinnin
Teollinen rakentaminen vaatii koko alalta systeemistä muutosta. Meidän tulee suunnitella tekemistämme järjestelmällisemmin ja tarkemmin, niin suunnittelupöydällä kuin työmaalla. Vakiointi avaa meille myös mahdollisuuden digitalisoida prosessejamme. Jotta tieto saataisiin valjastettua, tulee saada perustukset kuntoon.
Yksi kivijalka oli vakioidut prosessit, toinen kivijalka on suunnittelutiedon vakiointi ja kolmas kaikkien rakennustuotteiden tuote- ja toimitustiedon vakiointi.
Systeemisen muutoksen yksi ominaispiirre on se, ettei ongelmaa tai kehityskohdetta tunnisteta. Näin on tälläkin hetkellä: työmaita rakennetaan, oikea materiaali löytää perille ja loppuasiakas saa tilaamansa tuotteen. Mutta tämä on vaatinut aivan mielettömän määrän manuaalista, henkilötason työtä koko arvoketjussa: suunnittelussa, hankinnassa ja tuotannossa. Osasyyllisenä on se, että rahallisesti yli 50 prosenttia rakennushankkeen hankinnoista on ns. projektituotteita, joille ei ole vakioituja toimitus- tai tuotetietoja.
Toimialan yhteiset pilottihankkeet
Rakennusteollisuus RT on lähtenyt ratkaisemaan tätä haastetta yhdessä jäsenyritystensä kanssa. Olemme yhdessä Aalto-yliopiston vetämän Building 2030 -konsortion kanssa tutkineet erilaisia toimitusketjumalleja sekä miten ne korreloivat rakennusteollisuuteen. Tämän pohjalta on tunnistettu ensimmäiset ratkaistavat toimitusketjut ja perustettu erilliset toimitusketjutyöryhmät.
Näiden kahden ensimmäisten työryhmän, betonielementit ja talotekniikan vakiotuotteet, työt ovat käynnissä ja ensimmäiset pilotit olisi tarkoitus aloittaa 2024 vuoden alkupuoliskolla. Töiden tavoitteena on digitalisoitu toimitusketjujen tuotetieto. Tällä työllä luomme edellytyksiä suomalaisen rakennusteollisuuden teollistumiselle.
Potentiaali tehokkuuden parantamiselle on valtava ja nyt on oikea hetki saada muutos käyntiin alalla: Otetaan rohkeasti tavoitteeksi rakentamisen teollistaminen ja tuottavuuden parantuminen. Kun tuottavuus paranee, kaikki voittavat: niin yksittäiset työntekijät, yritykset kuin koko Suomi.
Lue myös
Antti Aaltonen
Johtaja, rakentamisen kehittäminen
antti.aaltonen@rt.fi +358 40 514 3626Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti