Rakennusalan suhdannetilanne on nyt koko kansan huulilla. Asuntoaloitusten määrän ennustetaan tippuvan tänä vuonna sotien jälkeiselle tasolle ja ensi vuodesta ennustetaan erittäin laihaa. Uunituoreen talotekniikka-alan suhdannekyselynkin tulokset ovat odotetusti erittäin mollivoittoiset. Talotekniikka kulkee rakentamisen prosessissa aikataulun osalta hiukan jälkisyklisesti. Urakoitsijat ovat erityisen huolestuneita siitä, mitä toimialalla tapahtuu lähivuosina. Kysymys kuuluukin, onko korjausrakentamisesta uudistuotannon jättämän aukon paikkaajaksi tässä suhdannetilanteessa.
Hallituksen budjettiriihessä päätettiin uudistaa asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta koskeva lainsäädäntö. Perusparannuslainojen valtiontakausta koskevan lainsäädännön uudistustyö on toki kannatettavaa. Hallitus on omassa arviossaan kuitenkin sitä mieltä, että lakiuudistus tukee rakennusalan toimintaedellytyksiä vasta keskipitkällä aikavälillä.
On sangen valitettavaa, ettei nopeavaikutteisempia lääkkeitä korjausrakentamisen kiihdyttämiseen saatu hallituksen budjettiriihessä päätettyä. Tulos jäi tältä osin laihaksi. Nopeasti toteutettavissa oleva keino on sekä kasvattaa kotitalousvähennyksen määrää että ulottaa sen käyttö taloyhtiöiden tilaamiin saneerauksiin. On selvää, että asukkaille tarjottavat kannustimet saneeraustoimenpiteiden käynnistämiseksi eivät voi olla riippuvaisia valitusta asumismuodosta. Tässä suhdannetilanteessa taloyhtiöiden korjaustoimia pitää kiihdyttää ja asettaa osakkaat samalle viivalle omakotiasujien kanssa. Tukimuodon laajentamisen ”teknisellä” vaikeudella on aikaisemmin perusteltu sitä, ettei asia ole valtionhallinnon valmistelussa edennyt. Tämä näkemys on nyt syytä siirtää sivuun ja ryhtyä toimeen saneeraustöiden vauhdittamiseksi.
Ympäristöministeriö esitti asuinrakennusten energia-avustusten jatkamista vuonna 2024, mutta asia ei harmillisesti edennyt budjettiriihessä maaliin. Tässäkin asiassa korjausrakentamisen merkitys unohtui. Rakennusten tarvitsemia huoltotoimenpiteitä ei taloyhtiöissä voida jättää vallitseville suhdanteille alttiiksi. EU:n lainsäädäntöelinten päästessä ratkaisuun rakennusten energiatehokuusdirektiivin sisällöstä, taloyhtiöihin tulee kohdistumaan jatkossa merkittäviä korjaustarpeita energiatehokkuuden parantamiseksi.
Uudistuotonnon tyrehtyminen vaikuttaa luonnollisesti asuntokauppaan ja -vuokraukseen myös vanhojen asuntojen osalta. Useimmiten asuntoja remontoidaan juuri asunnon tyhjentyessä asukasvaihdoksen yhteydessä. Iso osa näistäkin remonteista uhkaa nyt jäädä kokonaan tekemättä, ellei asukkaita ja omistajia kannusteta remontoimaan nykyisiä kotejaan.
Uudisrakentajat eivät voi automaattisesti siirtyä runsain joukoin korjausrakentamisen puolelle vaikeassakaan suhdannetilanteessa. Oikeiden tekijöiden on hallittava esim. linjasaneerauksen lainalaisuudet. Ja korjausrakentamisessakin tarvitaan aina työn tilaaja, jonka kannustamiseksi välttämättömien saneeraustöiden toteuttamiseen tarvitaan hallitukselta laajamittaisempia ja ripeitä päätöksiä.
Korjausrakentamisen tukeminen jäi pahasti takamatkalle hallituksen budjettiriihessä. Rakennusalan haastava suhdannetilanne olisi edellyttänyt rohkeampia päätöksiä. On kaikkien intressissä, että hallitus palaa vielä työpöydän ääreen korjausrakentamisen tukemisen osalta.
Kirjoita kommentti