Nyt on tilaisuus tuntuvasti uudistaa maankäyttöä koskevaa lainsäädäntöä ja sujuvoittaa kaavoitusprosessia. Eikä Suomella ole varaa missata tätä mahdollisuutta.
Alueidenkäyttölain uudistus on pikapuoliin käynnistymässä hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti. Tämän on myös vahvistanut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Vuodesta 2000 voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistusta valmisteltiin kahdella edellisellä vaalikaudella. Esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi (KRL) kuitenkin kaatui keväällä 2022 poliittisiin erimielisyyksiin ja sidosryhmien heikkoon kuulemiseen. Samalla uudistuksesta päätettiin viedä läpi vain rakentamisen osio nimellä rakentamislaki ja muuttaa MRL:n kaavoitusta koskevan osion nimi alueidenkäyttölaiksi.
Rakentamislain valmistelussakaan ei onnistuttu, lopputulos on byrokraattinen. Lisäksi siinä mentiin peppu edellä puuhun, koska alueidenkäyttölaki olisi ollut perusteltua valmistella ennen rakentamislakia – rakentaminen ja rakentamisprosessi ovat kaavoituksen jatkumo. Petteri Orpon hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että uusi hallitus korjaa rakentamislakia, jonka on määrä tulla voimaan 1.1.2025.
Liuta kysymyksiä odottaa vastauksia
Alueidenkäyttölain uudistuksessa tulee pohdittavaksi useita suuria kysymyksiä, koska toimintaympäristö on muuttunut reilussa parissakymmenessä vuodessa valtavasti. Kaupungistuminen on edennyt ja jatkuu koronanotkahduksen jälkeen edelleen. Yhteiskuntaan kohdistuu useita muutosvoimia, jotka edellyttävät kykyä reagoida muuttuviin tarpeisiin entistä nopeammin ja joustavammin.
Miten laissa huomioidaan Suomen eri tavoin tiivistyvät kaupunkialueet ja neitseelliset alueet? Miten edistetään hallittua prosessia kaavoituksesta toteutukseen ja nopeutetaan sen ajallista kestoa? Kuinka mahdollistetaan täydennysrakentamista, joka on valtava voimavara kaupunkialueiden kehittämisessä? Miten saadaan avattua hankesuunnittelua yksityisille toimijoille? Voiko lailla edistää eri osapuolten luottamusta ja aitoa yhteistyötä? Mitä itse asiassa tarkoittaa kuntamonopoli? Miten huomioidaan kaupunkikuva? Millä tavoin ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon kaavoituksessa?
Hallitusohjelmakirjaukset vastaavat hyvin uudistustarpeita
Olemme RT:ssä yhdessä jäsenyritystemme ja myös sidosryhmiemme kanssa jo vuosien ajan valmistelleet ja tarjonneet esityksiämme kaavoituksen sujuvoittamiseksi. Olemme muun muassa ehdottaneet maanomistajalle kaavoituksen aloiteoikeutta, sopimus- ja kumppanuuskaavoituksen kirjaamista lakiin ja kaavaselvitysten tekemistä yhdellä kaavatasolla. Yleiskaava ja asemakaava voidaan valmistella samaan aikaan. Maankäyttösopimusten ja maksujen tulee olla yhdenvertaisia, läpinäkyviä ja ennakoitavia. Valitusoikeuden edellytyksenä on muistutuksen tekeminen kaavaehdotuksesta. Kaavoituksen on oltava teknologia- ja materiaalineutraalia.
Seuraavat hallitusohjelmakirjaukset antavat myös odottaa, että uudistus lähtee oikeille raiteille: Mahdollistetaan yleiskaavan tai osayleiskaavan ja asemakaavan samanaikainen valmistelu. Alueidenkäyttölakiin kirjataan maanomistajan aloiteoikeus yleis- ja asemakaavalle ja asetetaan kunnille velvollisuus käsitellä aloite määräajassa. Lakiin kirjataan prosessi kumppanuuskaavoituksesta. Uudistetaan kaavoitusprosesseja koskevia valituskäytäntöjä ja selvitetään keinoja puuttua kaavoista tehtyjen valitusten määrään ja nopeuttaa valitusten käsittelyä.
Aiemman MRL-uudistusprosessin saaman kritiikin jälkeen on myös odotettavissa, että tällä kertaa sidosryhmiä aidosti kuunnellaan ja lainmuutosten vaikutukset arvioidaan kunnolla. Olemme jälleen käytettävissä ja valmiit olemaan tiiviisti mukana lakiuudistuksen valmistelussa.
Anu Kärkkäinen
johtaja, Rakennusteollisuus RT
Anu Kärkkäinen
Johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
anu.karkkainen@rt.fi +358 50 337 6699Talonrakennusteollisuus ry
Kirjoita kommentti