Säästämällä rakennuksissa energiaa voimme parantaa paitsi maailmaa myös viihtyisyyttä

Päästöjen vähentämisessä rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on nenän edessä roikkuva hedelmä, joka kannattaa poimia ensimmäiseksi. Oikein tehtynä saamme samalla tiloja, joissa on entistä miellyttävämpi olla.

Energiansäästö ja energiaomavaraisuus ovat nousseet hyveiksi energian rajujen hintaheilahteluiden ja saatavuusongelmien sekä ilmastonmuutoksen etenemisen myötä.
Sen sijaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole riittävästi tunnistettu rakennetun ympäristön merkitystä energiansäästötalkoissa.

Näin siitäkin huolimatta, että rakennetun ympäristön energiankulutus on noin kolmannes koko Suomen energiankulutuksesta. Tästä puolestaan kolme neljäsosaa muodostuu rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta.

Uusien rakennusten energiatehokkuus on jo oikein hyvällä tasolla Suomessa, vaikka sitäkin on varaa parantaa. Valtava, vielä alihyödynnetty päästövähennys- ja energiasäästöpotentiaali löytyy sitä vastoin olemassa olevasta rakennuskannasta: sen kunnostamisesta, oikeanlaisesta käytöstä ja ylläpidosta sekä energialähteen muuttamisesta vähäpäästöiseksi. Tämän potentiaalin hyödyntäminen on nopein keino vihreän siirtymän edistämiseksi.

Energiatehokkuuden parantaminen sataa kaikkien laariin

ROTI 2023 -raportin mukaan vuodesta 2000 vuoteen 2021 talokannan korjausvelan määrä on noussut 24,9 miljardista eurosta 77,5 miljardiin euroon. Pelkästään vuodesta 2020 vuoteen 2021 velan määrä kasvoi yli kolme miljardia euroa.

Korjausvelan holtiton kasvu uhkaa tehdä osasta rakennuksista käyttökelvottomia, mikä on kestävyyden kannalta huonoin vaihtoehto. Tarvitsemme Suomessa pitkäjänteisen ohjelman ja toimintamallin rakennusten korjaamisen ja tehokkaan käytön edistämiseen.

Energiaremontti maksaa itsensä ajan mittaan takaisin, ja rakennuksen hyvä energiatehokkuus myös pienentää energian hinnanmuutosten vaikutusta kuluttajien kukkaroon. Energiaremontin kertakustannus sekä tiedon ja osaajien löytäminen ovat kuitenkin usein esteinä toimenpiteille. Järkevien energiaremonttien toteutus on tehtävä taloudellisesti mahdolliseksi mahdollisimman laajasti.

Ihmisten käytössä olevien rakennusten tarkoitus on luoda miellyttävä ja terveellinen sisäympäristö kaikissa sääoloissa ja muuttuvassa ilmastossa. Tähän tarvitaan energiaa. Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla voidaan parhaimmillaan saavuttaa entistä viihtyisämpi sisäympäristö entistä pienemmällä energiankulutuksella ja päästöillä.

Vastaavasti myös Euroopan unionista tulee selvä viesti: energiatehokkuutta on parannettava koko unionin rakennuskannassa. Valmistelussa olevan uuden energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ehdotuksissa on erittäin kovia vaatimuksia korjausrakentamiselle. Se antaa myös aiempaa enemmän painoarvoa sisäympäristön laadulle.

Rakennukset osa ratkaisua myös energiainfrastruktuurin kuormituksen tasaamisessa

Rakennukset ovat entistä kiinteämpi osa verkkoinfrastruktuuria, jolle suuret yhtäaikaiset kuormitusvaihtelut tuovat haasteita. Koko järjestelmän tehotasapainon kannalta paikalliset joustot kulutuksessa ovat tärkeitä. Muun muassa sähköautojen vaatimat latausvirrat, lämpöpumput ja aurinkosähkön kaksisuuntainen tehonsyöttö kasvattavat tarvetta joustoille sekä jakeluverkon että loppukäyttäjän näkökulmasta.

Rakennusten potentiaali lyhytaikaiseen energian varastointiin ja hajautettuun energiantuotantoon onkin osattava ottaa nykyistä paremmin käyttöön. Tämä edellyttää paitsi neuvontaa, myös läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaista hyödynjakoa eri toimijoiden kesken.

Meillä on jo nyt käytössä riittävä osaaminen ja teknologia rakennusten ilmastovaikutuksen merkittävälle vähentämiselle. Meillä on keinot muun muassa lämmön talteenottoon, energiankulutuksen älykkääseen mittaamiseen sekä energian varaamiseen ja tuottamiseen rakennuksissa. Teknologian edelleen kehittämiseen on myös halua panostaa.

Sääntelyn oltava mahdollistavaa, ei rajoittavaa

Säädösohjaus on rakennetussa ympäristössä vahva työkalu. Sen tulee olla teknologianeutraalia ja innovaatioita mahdollistavaa. Pyhä kolminaisuus tulee säilyttää; määräyksillä asetetaan tavoitteet, yritykset kehittävät keinot ja asiakas tekee valinnat.

Kaikessa rakentamisessa on otettava huomioon ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen ja hyvien sisäolosuhteiden hallinta. Energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen on mahdollista samalla, kun huolehditaan terveellisestä ja turvallisesta sisäympäristöstä.

Vihreä siirtymä edellyttää mahdollistavan sääntelyn lisäksi panostusta tutkimukseen, kehitykseen ja osaamisen varmistamiseen. Palkkio on makea: se luo työtä sekä kasvualustaa uusille innovaatioille ja viennille. Tärkeimpänä kaikista, vihreä siirtymä isossa mittakaavassa pitää maapallon asuttavana ja näissä talkoissa voimme kansallisella tasolla pitää rakennuksemme priimakunnossa.

Kommentit

  1. Varaava sähkö voisi tulla takaisin hieman jalostetussa muodossa. Rakennusten sähköntarve voi vaihdella järjestelmän tilaa vakauttavalla tavalla.

    Uutta rakennetaan nyt pääosin lämpöpumppuihin perustuen. Aivan sopivia laitteita verkoston vakauttamiseen kunhan säätö on jossain määrin älyllinen.

    Investointina edullinen varaava sähkölämmitys olisi ollut varsin kannattavaa viimeaikaisen sähkön hintahäslingin aikana. Ja olikin niillä joilla sattui muinainen lämmityslaitteisto olemaan. Edes maalämpö ei pärjää kun yöllä saa muutaman tunnin edullista sähköä.

    Jopa kylmälaitteet voivat osallistua vakauttamiseen. Kylmälaitteilla on mahdollisuus valita tavoitelämpötilaa useamman asteen rajoissa.

    Päästöt? Meillä lähes kaikki sähkö on lähes nollapäästöistä. Vain kaukolämmön ohessa tuotettu sähkö sisältää hiilikuormaa ilmastoon. Tosin taitaa olla niin, että kaukolämpöä pidetään meillä sivutuotteena ja kaikki mahdolliset pahistekijät siirretään kuormittamaan sähköä. Tosiasiassa kaukolämpö on se mitä on tarvittu ja sähkö on kermana päällä, jotta bisnes paranee.

    Energiamuotokertoimet tulisi saada remonttiin. Nyt sähköllä on heikoin kerroin. Peräti 20 % korkeampi kuin kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla. Kaukolämpöön verrattuna kerroin on huikea 140 % korkeampi. Energiamuotokertoimilla ohjataan tiukasti rakentamisen ratkaisuja energiaselvityksen parametreina.

Kirjoita kommentti

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä