Työmaat ovat rakennusalan näkyvät kasvot – eivätkä ne aina ole siistit, vaan monenlaisen roskan tahrimat. Miksi näin?
Väitän, että roskaaminen on harvoin tarkoituksellista. Tavoitteena ei ole epäsiisti ympäristö tai meren roskaantuminen. Kukaan meistä ei halua uida roskien joukossa eikä levittää piknikpeitettään tupakantumppien päälle.
Roskaantuminen on seurausta ajattelemattomuudesta. Siitä, ettei asiaan ole kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi pakkausta avattaessa kohdistuu pääasiallinen mielenkiinto tuotteeseen: sen saamiseen käyttöön halutussa kohdassa, oikeassa asennossa ja ehjänä. Pakkaus on tässä vaiheessa tehnyt tehtävänsä eikä sen repeäminen tai maahan päätyminen kiinnitä huomiotamme. Samalla tavalla kahvimuki tai välipalakääre on merkityksellinen niin kauan, kun sen sisällä on syötävää tai juotavaa.
Pitkään toteutetun rantaroskaseurannan ansiosta tiedämme, mitä roskakategorioita rannoiltamme löytyy. Seurannassa on tunnistettu selkeästi rakentamisesta peräisin olevia roskakategorioita kuten panoslankoja ja eristeitä, mutta rakentamisen roskissa on myös tupakantumppeja, pakkauksia ja kertakäyttöastioita. Roskien alkuperää ei useinkaan pystytä jäljittämään eikä tarvitsekaan, sillä se ei ole asian kannalta merkityksellistä. Mistään lähteestä peräisin olevat roskat eivät kuulu ympäristöön.
Roskien vähentäminen edellyttää omien tapojen pohtimista
Roskaantumisen vähentäminen lähtee meistä jokaisesta. Voimme miettiä, missä ja miten roskaa aiheuttavat työvaiheet suoritetaan, miten pakkaukset puretaan ja miten jätteet varastoidaan. Työmailla syntyvä jäte vaihtelee rakennusvaiheen mukaan. Siksi mietintää ja reagointia onkin tehtävä koko ajan.
Osallistuminen RT:n koordinoimiin Siisti raksa -siivoustalkoisiin havainnollistaa, minkälaisia roskia ja kuinka paljon ympäristöön päätyy. Jo lyhyempikin keräyshetki on hyödyllinen. Toivonkin, että siivousvartit tulevat pysyvästi käyttöön rakennusalalla.
Tupakantumppi on yleisin Suomen rannoilta löytyvä roska. Jokaisella työmaalla ja tehtaalla pitäisikin huolehtia tumppien jätehuollosta. Jos kiinteät tupakointipisteet eivät tunnu parhailta ratkaisuilta, niin taskutuhkikset mahdollistavat oikein tumppaamisen vaihtelevissa paikoissa. Tumppien ohella myös muille ns. arkiroskille on pohdittava jätehuolto. Erityisesti kuumalla kuluu juotavaa, ja kahvi ja tee maistuvat ympäri vuoden. Yhdessä onkin sovittava, miten pulloja, tölkkejä ja kertakäyttömukeja käytetään ja mihin ne tyhjinä laitetaan.
Kaikki rakentaminen, korjaaminen tai huolto ei kuitenkaan tapahdu suljetulla työmaalla, jossa on oma jätehuoltonsa. Liikkuvaan työhön tulee kehittää omat toimijakohtaiset ratkaisut. Roskaantumisen ehkäisy vaatii reaalielämässä toimivia ratkaisuja. Siksi käytänteitä pitää kehittää yhdessä työntekijöiden kanssa.
Viihtyisä ympäristö hylkii roskia
Tiedämme, että jo olemassa olevan roskan viereen ilmestyy helposti toinen ja kolmaskin. Siisti ja viihtyisä ympäristö hylkii roskia, kun taas valmiiksi roskainen ja epäsiisti ympäristö vetää niitä puoleensa. Jos työmaa-aidan sisäpuolella näyttää roskaiselta, tipahtaa ohikulkijankin roska helposti maahan. Siksi on tärkeää, että ehkäisemme ensimmäisen roskan tipahtamista, ja siivoamme näkyvät roskat pois nopeasti. Jätehuoltosuunnitelman on hyvä pitää sisällään myös työmaa-alueen ympäristön roskien käsittely.
Siisti raksa on myös turvallisuusteko. Hujan hajan jätetyt pakkausmateriaalit voivat johtaa kompastumisiin, minkä lisäksi ne saattavat päätyä jätteeksi kierrätyksen sijaan. Pidetään yhdessä huolta siitä, että tehdystä työstä ei jää ympäristöön merkkejä tupakantumppeina, kahvimukeina tai asennusroskina minkäänlaisissa kohteissa.
Tuuli Kunnas
standardisointipäällikkö, tuotepäällikkö
Rakennusteollisuus RT
Katso ohjeita ja vinkkejä roskaantumisen vähentämiseksi Rakennusteollisuuden Siisti raksa -sivulta
Kirjoita kommentti