Selvitys harmaan talouden torjunnan toimenpiteistä – rakennusala peräänkuuluttaa toiminnan tehostamista ja avointa tiedonsiirtoa

Työ- ja elinkeinoministeriön rakennusalalla toteuttamaan kyselyyn harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tarvittavista toimenpiteistä kertyi yhteensä 279 vastausta. Tarkoituksena oli tuottaa muun muassa toimenpide-ehdotuksia harmaan talouden torjuntastrategian valmisteluun. RT:n jäsenyritysten vastauksissa korostui toive siitä, ettei valvontaan liittyviä toimenpiteitä tulisi yrityksille ainakaan lisää. Jo olemassa oleviin toimenpiteisiin toivottiin kevennystä ja tehostamista digitalisoinnin ja avoimen tiedonsiirron avulla.

Tärkeimmäksi rakennusalalla toteutetuista harmaan talouden vastaisista toimenpiteistä koettiin tilaajavastuulaki. Kärkikolmikkoon päätyivät myös rakennustyömaiden kulunvalvonta ja veronumerot sekä ilmoitusvelvollisuudet alihankkijoista ja työntekijöistä. Näistä käytännössä työläimmäksi arvioitiin ilmoitusvelvollisuus työmaan työntekijöistä. Seuraavaksi eniten työtä aiheuttavat tilaajan ilmoitusvelvollisuus ja veronumerot sekä kulunvalvonta työmailla. Selvityksessä tulikin esiin useita ilmoitusmenettelyyn liittyviä ongelmia ja parannusehdotuksia.

Hallinnollinen taakka korostuu etenkin pienissä yrityksissä, joissa ei ole omaa erityisosaamista eikä kehitettyjä rutiineja harmaan talouden ilmiöiden havaitsemiseksi. Vaikka erityisesti rakennusalan yrityskyselyssä osa vastaajista esitti koko ilmoitusmenettelyn purkamista, valtaosa katsoi, että menettely yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa on tarpeellinen. Kysymys on ennen kaikkea menettelyjen kehittämisestä erityisesti digitalisoinnin avulla.

Tarvittavista kehitystoimenpiteistä rakennusalan yritykset olivat keskenään varsin yksimielisiä. Niistä kärkeen nousi ulkomaalaisille työnantajille asetettavat työnantajavelvoitteet. Tilaajavastuu- ja hankintalain edellyttämien viranomais- ja vakuutustietojen saaminen sähköisesti ja veloituksetta oli niin ikään toivelistan kärkipäässä. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että yhdelle viranomaiselle kertaalleen annettu tieto olisi samalla myös muiden viranomaisten käytössä.

Sekä Rakennusteollisuus RT että Rakennusliitto ovat yritysten kanssa yhtä mieltä listan kärjessä olevien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Molemmat korostavat ulkomaisille yrityksille asetettavia työnantajavelvollisuuksia, viranomaistietojen saannin tärkeyttä ja ilmoitusmenettelyn yksinkertaistamista siten, että kerran annettu tieto riittää.

Aikaisempiin vastaaviin kyselyihin verrattuna harmaan talouden torjuntaan liittyvät näkemykset ovat rakennusalalla muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Toteutettujen toimenpiteiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti. Odotuksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta siitä, kuinka Verohallinto pystyy hyödyntämään sille toimitettuja tietoja.

Myös maanrakennusalalla noin puolet vastaajista arvioi oman alansa harmaan talouden vähentyneen ainakin jonkin verran viimeksi kuluneiden 4 vuoden aikana. Arviot seuraavien 5 vuoden kehityksestä olivat jokseenkin samalla tasolla. Maanrakentajien arviot olivat hiukan talonrakentajia pessimistisempiä.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta 56 % vastaajista pitää harmaan talouden aiheuttamaa kilpailuhaittaa omalla toimialallaan edelleen vähintään kohtalaisena. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna arvio kilpailuhaitoista on jonkin verran huonontunut, mutta on edelleen selvästi paremmalla tasolla kuin vuonna 2010.

Pienimmillä yrityksillä oli tulevasta kehityksestä hiukan muita pessimistisempi kuva. Muutoin yrityksen koolla ei ollut systemaattista vaikutusta arvioihin harmaan talouden kehityksestä eikä sen aiheuttamasta kilpailuhaitasta.

Yrityskyselyn vastauksissa merkittävimmäksi harmaan talouden ilmenemismuodoksi arvioitiin perinteiset pimeät urakat yksityisillä pienrakennustyömailla. Lähes vastaavan arvion saivat pimeää, verovapaata tai alipalkattua työvoimaa käyttävät ulkomaiset yritykset korjausrakentamisessa ja hiukan pienempänä pimeää, verovapaata tai alipalkattua työvoimaa käyttävät ulkomaiset yritykset uudisrakennustyömailla.

Selvitystyö käynnistettiin Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta 8.2.2016. Sen tarkoituksena oli kartoittaa työmarkkinaosapuolten ja harmaan talouden torjunnan kannalta keskeisten toimialajärjestöjen jäsenyritysten näkemykset harmaan talouden eri aloilla aiheuttamista ongelmista ja tarvittavista toimenpide-ehdotuksista. Selvitystyö koostuu haastatteluista ja kolmen toimialajärjestön (Rakennusteollisuus RT ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry) jäsenyrityksille tehdyistä verkkokyselyistä.
Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä