Puu on kelpo rakennusmateriaali, mutta se ei ratkaise rakentamisen päästöjä

Julkisessa keskustelussa on jälleen viime aikoina julistettu puun olevan ylivoimainen vaihtoehto rakentamisen vähähiilisyyttä edistettäessä. Myös ympäristöministeriö on nostanut puurakentamisen yhdeksi ilmastotavoitteiden ratkaisevaksi tekijäksi.

Ministeriön tavoitteet ovat pysäyttäviä: esimerkiksi asuinkerrostaloissa ministeriö kaavailee puurakentamisen markkinaosuuden yli 15-kertaistamista nykytilanteesta vain viidessä vuodessa. Perusteluksi se nimeää betonia pienemmät päästöt. Näkemyksessä on kuitenkin huomattava mittakaavaharha.

Vaikka yksittäisessä rakennuksessa puulla voidaan saavuttaa joitain prosentteja pienempi hiilijalanjälki kuin betonisilla runkorakenteilla, prosentit muuttuvat promilleiksi tarkastellessa Suomen kokonaispäästöjä.

Promillet tulevat kalliiksi

Jos ministeriön tavoite täyttyisi, Suomen kokonaispäästöt vähenisivät vajaalla yhdellä promillella. Vaikka kaikki uudet kerrostalot rakennettaisiin puusta, päästövähennys jäisi alle puoleen prosenttiin. Mikään tutkimus ei lupaa tätä isompia eroja.

Promilleilla on lisäksi hintansa. Vastajulkaistu puu- ja betonirakentamisen selvitys Helsingin Kuninkaantammesta osoittaa, että korkeampien kustannusten vuoksi puulla säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tulee noin 2 500 euroa. Vertailukohtana voi käyttää YK:n hyväksymiä päästökompensaatioita ja EU:n virallista päästökauppaa, joissa hiilidioksiditonnin hinta vaihtelee muutamasta eurosta noin 30 euroon.

Puurakentamisen päästölaskemissa ei ole myöskään tarkasteltu riittävästi puun hankinnan eli hakkuiden mahdollisesti aiheuttamaa ja lisäselvityksiä vaativaa hiilinielutappiota. Kaadettu ja metsästä poistettu puu ei enää kasva eikä siten toimi enää hiilinieluna. Hakkuiden myötä puuston hiilivarasto heikkenee vuosikymmeniksi, ja vain pieni osa hakatusta puusta päätyy pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten rakennuksiin. Päästölaskelmien uskottavuuden takia tulee läpinäkyvästi selvittää, onko puun hankinnan aiheuttama hiilinielutappio metsässä suurempi kuin ilmastohyöty, jonka saa korvaamalla uusiutumattomia materiaaleja puulla. Epäilyksiä saatavien hyötyjen suhteen on jo esitetty eri tutkimuksissa*.

Panostukset kohdistettava merkittävimpiin päästövähennystoimiin

Rakennusteollisuus RT on laatinut yhdessä sidosryhmiensä ja ympäristöministeriön kanssa Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan. Tiekartassa selvitettiin kattavasti koko rakennetun ympäristön vuotuiset päästöt sekä keinoja niiden tehokkaaseen vähentämiseen.

Rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä kolme neljäsosaa syntyy edelleen rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta, minkä vuoksi päähuomio tulisi olla vähäpäästöisissä energiamuodoissa ja energiaremonteissa. Varsinaisen rakentamisen osuus on neljännes, josta puolet tulee rakennusmateriaaleista.

Tätä niin kutsuttua hiilipiikkiä on lyhennettävä sellaisilla keinoilla, jotka vaikuttavat nopeasti ilman että kostautuvat myöhemmin rakennuksen pitkän elinkaaren aikana. Rakennusmateriaalien päästöjen vähentäminen on ehdottomasti tarpeen, mutta se tulee tehdä hallitusti rakennusten kestävyyttä eli elinkaarilaadun eri tekijöitä vaarantamatta.

Rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskentamallien kehittämistyö on lisäksi vielä pahasti kesken sekä Suomessa että myös muissa edelläkävijöinä tunnetuissa maissa, kuten muissa Pohjoismaissa. Ympäristöministeriöllä on kunnianhimoinen tavoite saada tarvittava lakitasoinen sääntely sisällytettyä
työn alla olevaan Maankäyttö- ja rakennuslakiin. Vaikka asiaa halutaankin edistää nopeasti lainsäädännön uudistamisen kautta, ei laskentamallin laatimisessa ja parametrien asettamisessa pidä oikaista ennen mallin riittävää pilotointia ja vaikutusten arviointia rakennusten koko elinkaaren ajalta.

Sementtinen ilmastoloikka Norjan malliin

Maailman yleisimmin käytetty rakennusmateriaali on betoni. Sitä hyödynnetään runkorakenteiden ja julkisivujen lisäksi paljon myös infrarakentamisessa ja esimerkiksi kerrostalojen perustuksissa ja hissikuiluissa, missä sitä on vaikea korvata millään muulla. Siksi sen kehittäminen on paitsi vaikuttava ja kustannustehokas myös välttämätön tapa leikata päästöjä.

Jos haluamme nopeuttaa loikkaa kohti vähähiilisyyttä ja ilmastotavoitteitamme, tarvitsemme riittäviä TKI-panostuksia. Esimerkiksi sementtiteollisuudessa hiilidioksidin talteenotto ja kierrätyspolttoaineiden käytön lisääminen tai betonin valmistuksessa sementtiä korvaavien sideaineiden käytön lisääminen tarjoavat tutkitusti tehokkaita päästövähennysmahdollisuuksia. Määrätietoinen kehitystyö on jo käynnissä.

Mallia voi katsoa Norjasta, jossa hallituksen Langskip-ilmastohankkeesta tukee merkittävillä summilla puhtaan teknologian hankkeita. Langskipin ”pääpalkinto” meni hiljattain Norcemin sementtitehtaalle, josta kaavaillaan maailman ilmastoystävällisintä sementtitehdasta.

Rakennusteollisuus on vahvasti sitoutunut etenemään kohti yhteisiä ilmastotavoitteita ja etsimään keinoja niiden ratkaisemiseksi. Puulla on omat luontaiset vahvuutensa ja se on tervetullut vaihtoehto monipuolistamaan kerrostaloasuntojen ja toimitilojen tarjontaa.

Markkinaehtoisen puurakentamisen nopean kasvun esteenä ei ole rakentajien haluttomuus rakentaa kerrostaloja puusta, kuten usein annetaan ymmärtää, vaan monet muut asiat. Puukerrostalojen elinkaarikustannuksista ja -kestävyydestä ei vielä ole riittävästi tietoa, joka olisi saanut asunnonostajat ja sijoittajat kysymään niitä merkittävästi enemmän. Myös puurakentamisen ja sen suunnittelun osaamisessa on vielä parannetavaa, samoin kuin lähes kaiken teollisen tuotannon edellyttämässä standardisoinnissa. Tämä osaaminen karttuu koko ajan lisää, mutta vuodessa tai kahdessa sitä ei laajassa mittakaavassa ole mahdollista saavuttaa.

Uudisrakentamisen vähähiilisyyden edistäminen ei toteudu vaihtamalla yksi materiaali toiseen, vaan vähentämällä kaikkien rakentamistapojen päästöjä. Kunnianhimoisia tavoitteita tulee asettaa, mutta niihin tulee pyrkiä materiaali- ja teknologianeutraalisti. Samalla on pidettävä mielessä vähähiilisen kestävän rakentamisen muut tekijät, kuten kiertotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö, turvallisuus, viihtyisyys ja taloudellisuus.

Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
Rakennusteollisuus RT

* https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/ffgc.2020.562044/full
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301479719308333

Kirjoita kommentti

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä