Kaikkein paljastavin hetki pohjoismaisten nuorten asumistilanteen vertailussa koettiin siinä vaiheessa, kun kyselytutkimusta vasta suunniteltiin. Istuimme pohjoismaalaisten kollegoiden kanssa viime syyskuussa århusilaisen hotellin kokoushuoneessa, kun Sveriges Byggindustrierin edustaja esitteli kyselylomaketta, jolla oli tarkoitus selvittää Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa nuorten aikuisten näkemyksiä asumistilanteestaan.
Lomakkeessa oli kysymys ”Miten hankit asunnon, kun muutit ensimmäistä kertaa pois vanhempien luota?”. Vastausvaihtoehtoina oli muun muassa ”yhteyksieni avulla”, ”ilmoittautumalla vuokra-asuntojonoon” ja ”ostin oman asunnon omaisten tuella”. Sellaista vaihtoehtoa ei ollut lainkaan, että nuori olisi saanut asunnon suoraan vuokra-asuntomarkkinoilta, ilmoittamalla kiinnostuksensa vuokranantajalle.
Kun huomautin puutteesta, ruotsalaiskollegani ei ensin ymmärtänyt lainkaan mistä oli kyse. Jouduin selittämään hänelle pariinkin otteeseen, että Suomessa tyypillisin tapa on hankkia asunto vapailta markkinoilta. Hänen kasvoilleen levisi epäuskoisen valaistunut ilme, kun hän viimein hoksasi, mikä on ratkaisevin ero ruotsalaisessa ja suomalaisessa asunnon vuokraamisessa.
Vuokra-asunto vuosia jonottamalla vai minuuteissa verkkokaupasta?
Ruotsissa vuokrat ja vuokra-asuntomarkkinat ovat vahvasti säännellyt. Saadakseen toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen hakijan on rekisteröidyttävä asuntojonoon. Ja pahimmillaan varauduttava jonottamaan vuosikausia. Olen kuullut, että Tukholmassa jotkut vanhemmat ilmoittavat lapsensa asuntojonoon jo näiden ollessa pieniä, jotta nämä pääsisivät aikanaan lentämään pois kotipesästä. Jonottamatta ei pääse kasvukeskusten opiskelija-asuntoihinkaan.
Lyhytaikaisen vuokra-asunnon voi Ruotsissa hankkia niin sanotulla toisen käden vuokrasopimuksella. Näiden metsästyksessä pätevät suurimmissa kaupungeissa viidakon lait ja henkilökohtaiset suhteet ovat kullanarvoisia. Vuokraoikeuksilla käydään myös pimeää kauppaa, jonka on sanottu olevan rikollisille tuottoisampaa kuin huumekauppa.
En viitsinyt hämmentää lisää ruotsalaiskollegaani kertomalla kansainvälisestikin ainutlaatuisesta suomalaiskonseptista, jossa vuokra-asunnon voi parhaimmillaan hankkia verkkopalvelusta muutamalla klikkauksella. Kunhan luottotiedot ovat kunnossa, asunnon saa yhdeltä istumalta ja siihen voi muuttaa vaikka samalla viikolla.
Tukien ja markkinoiden suhteellisen toimiva liitto
Novuksen tekemän kyselytutkimuksen tulokset julkistettiin maaliskuun alussa. Niistä käy ilmi, että muuttaessaan pois lapsuudenkodista Suomessa valtaosa, eli 42 prosenttia nuorista oli hankkinut vuokra-asunnon ottamalla yhteyttä vuokranantajaan. 30 prosenttia oli saanut asunnon asuntojonon kautta, mikä nuorten kohdalla tarkoittaa useimmiten opiskelija-asuntoa.
Suomessa onkin nykyisin varsin toimivat vuokra-asuntomarkkinat ainakin nuorten näkökulmasta. Uusia valtion tukemia opiskelija-asuntoja sekä myös normaaleja vuokra-asuntoja valmistuu tasaista tahtia. Pitkään jatkunut matalien korkojen kausi ja sijoittajien voimallinen tulo asuntomarkkinoille ovat kasvattaneet merkittävästi vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Vajaa pari vuotta sitten toteutunut muutos opiskelijoiden siirtymisestä yleisen asumistuen piiriin on puolestaan mahdollistanut entistä useammalle nuorelle asunnon vuokraamisen yksityisiltä markkinoilta.
Tästä päästäänkin listaan, mikä kaikki on kyselyn perusteella nuorten asumisessa paremmin Suomessa kuin muissa pohjoismaissa:
- Suomalaisnuoret pääsevät itsenäistymään muita aiemmin. 80 prosenttia kyselyyn vastanneista 18–25-vuotiaista suomalaisista oli muuttanut pois vanhempien luota.
- Suomalaiset nuoret aikuiset ovat tyytyväisiä nykyiseen asumistilanteeseensa. Tyytymättömiä oli meillä vähiten, vain 6 prosenttia.
- Asuminen ei tule liian kalliiksi. Peräti 87 prosenttia suomalaisnuorista koki asumiskustannuksensa kohtuullisiksi asunnon sijaintiin ja ominaisuuksiin nähden. Norjalaisista 44 prosenttia ei pitänyt asumiskustannuksiaan kohtuullisina.
- Tuleva asumistilanne huolettaa vähemmän. Vain 13 prosenttia suomalaisista on huolissaan tulevasta asuintilanteestaan, kun esimerkiksi ruotsalaisista 42 prosenttia.
- Vuokra-asunnon hankkiminen on mahdollista useimmille. Niistä nuorista, jotka asuivat omistamassaan asunnossa, yli yhdeksän kymmenestä olisi halutessaan voinut valita myös vuokra-asunnon. Ruotsissa 42 prosenttia ei pitänyt vuokra-asuntoa mahdollisena, eli vuokra-asuntojen puute näyttää työntävän nuoria omistusasumiseen.
Ainoa asia, jossa suomalaiset jäävät hieman jälkeen ruotsalaisista ja norjalaisista, on kynnys omistusasuntoihin. Meillä vajaa viidennes vuokralla asuvista ilmoitti, että olisi halutessaan voinut ostaa oman asunnon, kun taas läntisissä naapureissa vastaava määrä asui jo omistamassaan asunnossa.
Ruotsalaispäättäjät ovat ajaneet asuntomarkkinat umpikujaan, josta on äärimmäisen vaikea peruuttaa pois. Vuokra-asuntoja on hyvin vaikea saada eikä niiden tarjonta kasva, koska nykyehdoilla niitä ei haluta rakentaa. Liian vähäinen asuntorakentaminen etenkin Tukholman alueella on nostanut asuntojen hinnat pilviin eikä ”ikuisiin lainoihin” tottuneiden ruotsalaisten velkaantumiseen uskalleta puuttua riittävästi.
Suomen asuntopolitiikassa on sitä vastoin onnistuttu monilta osin varsin hyvin. Tulevaan eduskuntaan valittaville suomalaispolitiikoille lähettäisin toiveen, että pitäkää pitkät valot päällä ja miettikää tarkkaan ennalta päätöstenne vaikutuksia asuntomarkkinoihin. Älkääkä ryhtykö korjaamaan konetta, siltä osin, kun se ei ole rikki.
Lue lisää kyselytutkimuksesta ”Nuoret haaveilevat edelleen omistuskodista” (tiedote 4.3.2019)
Kirjoita kommentti