Osaaminen takaa laadun – ja koulutus takaa osaamisen

Heidi Husari

Koulutussäästöihin liittyvä ehdotus lakimuutoksesta ajoi hallituspuolueet ilmiriitaan – eikä ihme, sillä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvän, aivan alun perin yhteensä 260 miljoonan euron säästöpaketti enteili kauaskantoisia seurauksia.

Aiheeseen liittyvä yleinen keskustelu on fokusoitunut lähinnä lukioihin ja ammatilliseen perusopetukseen kohdentuviin säästöihin. Niissä toki muurataan yleissivistyksen ja ammatillisen osaamisen kulmakivi, mutta on syytä muistaa, ettei tarve osaamisen kehittämiselle lopu tutkinnon suorittamiseen.  Monien muiden ohella myös rakennusteollisuuden eri aloilla jatkuva kouluttautuminen on laadukkaan työn edellytys. Toteutuessaan lakimuutos olisi vaarantanut myös ammatillisen täydennyskoulutuksen.

Kaikki koulutukset eivät johda tutkintoon, mutta ovat silti laadun ja säännösten puitteissa välttämättömiä. Tällaisia viranomaisten edellyttämiä koulutuksia ja sertifikaatteja vaaditaan mm. vedeneristäjille sekä rakennusterveysasiantuntijoille, joiden koulutuksesta koko Suomessa vastaa yksin RATEKO. Rakennusalan ainoana ammatillisena erikoisoppilaitoksena RATEKO tuottaa täydennys-, pätevöitymis- ja ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä järjestää tutkintoja. RATEKOn asema alan työntekijöiden osaamisen edistäjänä ja ylläpitäjänä on näin ollen merkittävä.

Mikäli asiantuntemusta tukevan ja jopa lain edellyttämän koulutuksen rahoitusmalli rapautetaan, seuraukset korreloivat suoraan työn, kuten rakentamisen ja kiinteistönhuollon, laatuun. Suunta on väistämätön, sillä työssäkäyvien aikuisten osaamisen kehittämisen kustannuksia ei voi sysätä yksinomaan heidän omille eikä myöskään työnantajien harteille. Valtaosa alan työnantajista on pieniä tai keskisuuria yrityksiä, jotka kamppailevat jo nyt vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Olisi kohtuutonta sälyttää niille ylimääräisiä kustannuksia.

Sertifikaatin tai muun ammatillista osaamista edistävän ja osoittavan koulutuksen puute on niin ikään este työmarkkinoille sijoittumisessa. Jos koulutus jää saamatta rahoitusvajeen vuoksi, tulee sopivien työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisesta entistäkin haastavampaa. Yrityksellä voi olla avoin työpaikka tarjolla, mutta siihen ei löydy vaaditut osaamiskriteerit täyttävää tekijää. Rahoituksen supistamisen seuraukset eivät siis rajoitu ainoastaan välittömästi koulutukseen liittyviin tekijöihin, vaan välillisesti myös koko työmarkkinatilanteeseen.

Rakentamisen laatu on asia, joka nousee otsikoihin säännöllisesti. Siitä keskusteltaessa ei voi sivuuttaa laadun takana olevaa tekijää – ammattitaitoista, koulutettua henkilöstöä. On aika heittää ilmoille kysymys: kannattaako Suomessa riskeerata laatutasoa heikentämällä henkilöstön osaamista? Onko rakentamisen laadun heikentämiseen vallitsevissa olosuhteissa yksinkertaisesti varaa? Vaikka paineet säästöihin miltei jokaisella yhteiskunnan sektorilla ovat kovat, säästöjä ei kannata kohdentaa niihin asioihin, jotka voivat aiheuttaa säästöjä huomattavasti suuremmat kulut.

Koulutukseen liittyvä rahoitusmalli tulee väistämättä jossain vaiheessa ja mittakaavassa muuttumaan. Sen lähtökohdaksi tulee kuitenkin ottaa nimenomaan työelämän tarpeet, koulutuksen vaikuttavuus ja alakohtaisen erikoistuneen osaamisen tuottamiseen kannustaminen. Yhteiskunnan rakennemuutos tulee tuskin nykyisestä hidastumaan ja muutoksen perässä pysyminen on välttämätöntä. Se on mahdollista ainoastaan elinikäisen oppimisen avulla.

Heidi Husari
Rehtori
Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO

Kirjoita kommentti

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä