Tavoitteenamme on kestävästi kasvava ja turvallinen Suomi. Sen pohjalle teimme myös eduskuntavaalitavoitteemme, rakennusteollisuuden lupaukset Suomelle. Näiden lupausten toteuttamiseksi tarvitsemme kuitenkin yhteiskunnan tuen.
Päättäjien on oltava valmiita sitoutumaan ja investoimaan kestävästi kasvavan ja turvallisen Suomen rakentamiseen. Seuraavassa hallitusohjelmassa kiinteistö- ja rakentamisala on nostettava tärkeysjärjestyksessä sen ansaitsemalle paikalle.
Asuminen: Lupaamme rakentaa järkevän hintaista asumista – kunhan yhteiskunta ei aseta sille esteitä
Kaupungit ovat koko Suomen kasvun moottoreita. Asuntojen puute ei saa muodostua niiden kehittymisen esteeksi. Kaikilla pitää olla mahdollisuus tarpeitaan vastaavaan, järkevän hintaiseen asumiseen. Tarvitsemme kokonaisvaltaista ajattelua, tontteja ja rahoitusta.
Asumiseen ja rakentamiseen kohdistuu kasvavia paineita
+Ennustettu väestönkasvu ja Suomen pitäminen kasvu-uralla edellyttävät VTT:n mukaan vähintään 35 000 asunnon rakentamista vuosittain. Ilman riittävää ja oikeanlaista asuntotarjontaa työvoima ei liiku ja alueellinen eriarvoisuus lisääntyy. Oikein kohdennettua korjausrakentamisen määrää on kaksinkertaistettava, jotta rakennukset pysyvät käytössä pidempään ja kuluttavat vähemmän energiaa.
Onnistuminen edellyttää tontteja, rahoitusta ja sujuvaa sääntelyä
+Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi muita Pohjoismaita hitaammin. Suomen Pankin mukaan hinnannousua on jarruttanut runsas asuntorakentaminen. Tämän etulyöntiaseman säilyttäminen vaatii tulevaisuudessakin riittävää tonttitarjontaa, sujuvaa kaavoitusta sekä toimivia rahoitusmarkkinoita. Alan sääntelyä on uskallettava kehittää mahdollistavalla tavalla.
Asumisen haasteiden ratkominen avaa monia ovia
+Asuntotarpeeseen vastaaminen tarkoittaa 700 000 asunnon rakentamista 2040 mennessä. Se tarkoittaa 200 miljardin euron investointeja. Työvoimavaltaiseen ja verointensiiviseen rakentamiseen käytetyt eurot vauhdittavat koko taloutta ja tuottavat lisää verotuloja. Suomeen tarvitaan parempaa kaupunkipolitiikkaa. MAL-sopimusten pitää toimia valtion ja kuntien yhteisenä kasvuvisiona.
Turvallisuus ja kilpailukyky: Lupaamme rakentaa Suomesta turvallisemman ja saavutettavamman – kunhan rahoitus on kunnossa
Toimiva logistiikka on turvallisen yhteiskunnan selkäranka. Laaja, harvaan asuttu maa tarvitsee nykyaikaisen väyläverkon ja liikenneinvestointeja turvaamaan kriisinkestävyyttä sekä alueiden menestystä.
Suomella on paha tapa, joka vie meitä kehityksessä taaksepäin
+Liikenneinfran kehittäminen luo turvaa tulevaisuuteen
+Maantieteellinen sijaintimme vaikuttaa paitsi vientiyritysten toimintaedellytyksiin, myös huoltovarmuuteemme. Suomi on liitettävä
liikenteellisesti länteen, ja maan eri osien välinen saavutettavuus on nostettava uudelle tasolle. Vihreä tulevaisuus edellyttää lataus- ja jakeluinfran rakentamista. Väyläverkon modernisointi onnistuu vahvaa väylävisiota määrätietoisesti toteuttamalla.
Takamatka muuhun Pohjolaan on kurottava kiinni
+Kestävämpi huominen: Lupaamme kestävämmän tulevaisuuden – kunhan politiikka on fiksua
Rakennusala on sitoutunut Suomen ilmastotavoitteisiin. Ala tarjoaa monipuolisesti ratkaisuja energiatehokkuuden lisäämiseen, kiertotalouden kehitysloikkaan sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Päästöjen vähentäminen vaatii energiatehokkaan rakennuskannan
+Olemassa oleva rakennuskanta tuottaa 76 prosenttia koko rakennetun ympäristön päästöistä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää sekä ilmaston että talouden näkökulmasta. Samalla tarvitaan entistä vähähiilisempää ja paikallisempaa energiantuotantoa
nopeutetulla aikataululla.
Rakennetaan ilmastotekoja
+Energiakriisin keskellä tarvitaan energiaviisaita toimia. Oikein kohdennetuilla investoinneilla on mahdollisuus muuttaa kuntien korjausvelka vihreän kasvun alustaksi ja panna Suomen koulut, päiväkodit ja tiet kuntoon. Samalla on tuettava ja nopeutettava myös taloyhtiöiden sekä kotitalouksien väistämättömiä energiatehokkuusremontteja.
Alan tuottavuusloikka vaatii laajoja TKI-panostuksia
+Rakennettu ympäristö on huomioitava laajasti TKI-tiekartassa, ja TKI-panostuksia alaan on lisättävä. Rakentamisen kiertotalouden ja alan tuottavuusloikan kannalta olennaisimmat sekä kustannustehokkaimmat toimenpiteet ovat rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrättäminen sekä rakennustuotteiden valmistuksessa käytettävät uudelleen hyödynnettävät materiaalivirrat.
Asuminen ja kaupungit
Turvallisuus ja kilpailukyky
Kestävämpi huominen
Materiaalit
- RT:n eduskuntavaalitavoitteiden esite (pdf)
- Esitysaineisto: RT:n hallitusohjelmatavoitteet (pdf)
- RT:n keskeiset liikennetavoitteet tiivistettynä (pdf)
Taustaselvityksiä
- Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2021 (pdf)
- Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2021, selitystekstit (pdf)
- RT:n biodiversiteettiselvitys (pdf)
- Elinkeinoelämän Väylävisio 2050 (pdf)
- Elinkeinoelämän liikenneohjelma 2023-2027 (pdf)
