Rakennettu ympäristö on teollisuuden ohella yksi merkittävimpiä CO2-päästöjen tuottajia, ja sen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on kiistaton.
Ilmastonmuutoksen torjunta, sen vaikutuksiin varautuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat valtavia haasteita, joissa rakennetulla ympäristöllä on huomattava merkitys.
Rakennusten elinkaari on pitkä alkaen maankäytöstä ja kaavoituksesta aina käyttöön, ylläpitoon ja purkamiseen saakka. Ja mitä pidempi rakennuksen käyttöikä on, sen parempi ilmaston ja luonnon kannalta.
Rakennettu ympäristö vie suomalaisten kuluttamasta energiasta yli kolmanneksen ja vastaa myös noin kolmanneksesta Suomen ilmastopäästöistä. Tällä hetkellä suurin osa sektorin päästöistä syntyy rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta.
Vähähiilisen rakennetun ympäristön toteutumisen kannalta olennaista on kokonaisvaltainen lähestymistapa niin rakennuksien, liikenteen ja liikkumisen, palveluiden, energiaratkaisuiden kuin jätehuollon suunnitteluun.
Kaavoituksessa tehdyillä valinnoilla on kauaskantoiset vaikutukset sekä alue- että rakennustasolla. Esimerkiksi liikenne- ja energiaratkaisut sidotaan jopa sadan vuoden ajaksi. Kaavoitusta kehittämällä voidaan ohjata erityisesti kaupunkien yhdyskuntarakennetta sekä parantaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista.
Vähähiilisyyden tiekartta viitoittaa vaihtoehtoiset reitit tavoitteisiin ja päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä ja rakentamisessa.
Katso myös
- Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 päivitetty tiekartta (pdf)
- Rakennusalan biodiversiteettitiekartta
- Webinaari hiilikompensaatioista 21.3.2023