Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. RT on esittänyt lakiin muutoksia, joilla voidaan merkittävästi ehkäistä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja selkeyttää toimintatapoja.
Suomessa esiintyy työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia sekä työperäistä hyväksikäyttöä myös rakennusalalla. Jotta yritykset pystyisivät tehokkaammin puuttumaan työehtojen ja jopa ihmisoikeuksien polkemiseen, RT on tehnyt jo vajaa pari vuotta sitten aloitteen tarvittavasta muutoksesta ulkomaalaislakiin.
Tähän saakka Suomessa toimivan pääurakoitsijan valvontavelvollisuus ja sen myötä pitkälti myös valvontamahdollisuus on koskenut ainoastaan ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka työskentelevät urakointi- tai aliurakointityössä tai vuokratyövoimana. Muuttamalla velvollisuus koskemaan myös suomalaisen työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, pääurakoitsijoilla on mahdollisuus päästä entistä paremmin vilpillisten työnantajien ja luvattoman työvoiman jäljille. Tervetullut muutos sisältyy nyt ehdotukseen ulkomaalaislain muuttamisesta.
Lain muutoksia koskevassa lausunnossaan RT on kiinnittänyt huomiota etenkin viime aikoina yleistyneeseen kevytyrittäjyyden väärinkäyttöön. Ulkomaalaisten työntekijöiden niin sanottu pakkokevytyrittäjyys tarkoittaa menettelyä, jossa heikommassa asemassa olevia henkilöitä ohjataan tai suorastaan pakotetaan toimimaan kevytyrittäjinä ja vieläpä sellaisilla ehdoilla, joilla henkilöt eivät voi hoitaa esimerkiksi tapaturmavakuuttamista tai yel-vakuuttamista.
Laissa säädetään siitä, milloin kansainvälistä suojelua hakenut ulkomaalainen saa tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa. Säädöstekstissä, tai ainakin perustelutekstissä on RT:n mukaan syytä nimenomaisesti ottaa kantaa siihen, onko elinkeinotoiminnan harjoittaminen sallittua vai ei ja miten niin sanottuja kevytyrittäjiä arvioidaan tässä tilanteessa.
Lisäksi laissa säädettäisiin oikeudesta tehdä ansiotyötä ja harjoittaa elinkeinoa ilman oleskelulupaa muun muassa silloin, kun ulkomaalainen tulee asiantuntijaksi. Käytäntö on osoittanut vaikeaksi sen, ketä tarkoitetaan asiantuntijalla. Viranomaisten tulkinnat vaihtelevat sen suhteen, kenet katsotaan asiantuntijaksi. RT katsoo, että asiantuntijan kriteereitä on tarkennettava, sillä pääurakoitsijan valvontavastuun täyttäminen edellyttäisi selkeyttä siihen, kenet voidaan katsoa asiantuntijaksi.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on omassa lausunnossa ottanut huomioon nämä RT:n esiin nostamat epäkohdat.
Valtioneuvosto antoi hallituksen esityksen ulkomaalaislain 5 luvun muutoksista eduskunnalle 25.8.2022. Lakiuudistusten on tarkoitus tulla voimaan 15.12.2022.
Katso myös
- RT:n lausunto ulkomaalaislain muuttamisesta
- Blogi: Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voitaisiin kitkeä neljällä sanalla (30.4.2021)
Ville Wartiovaara vastaava lakimies