Pölyntorjunta rakennusalan työpaikalla

Lainsäädäntö rakentamisessa esiintyvien pölyjen osalta kiristyi vuoden 2020 alussa 

Työ, johon liittyy altistuminen kiteiselle piidioksidipölylle eli kvartsipölylle, luetaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi työmenetelmäksi. On arvioitu, että Suomessa noin 70 000 työntekijää altistuu työssään kvartsipölylle. Tällaisia töitä ovat kaivos-, louhinta-, kivi- ja rakennustyö sekä teollisuuden toimialoista valimotyö sekä lasin, posliinin, sementin, laastin, tiilien, betonin sekä muiden savi- ja kivituotteiden valmistus. Rakennustyömaalla kvartsipölyä syntyy tyypillisesti materiaalien työstön ja hionnan seurauksena.  

Vastaavasti myös työ, johon liittyy työntekijän altistuminen kovapuupölylle, tulee luettavaksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi työmenetelmäksi siirtymäajan jälkeen vuonna 2023. 

Rakennustyömaalla pölyhaitat minimoidaan tehokkaalla pölyntorjunnalla. Oleellista on vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin perustuva pölyntorjuntatoimien suunnittelu ja toteutus.  

Katso myös: 

Ohjeet kansallisille työsuojelutarkastajille: riskit, jotka liittyvät työntekijöiden altistumiseen hengitettävälle kiteiselle piidioksidille rakennustyömailla. (Johtavien työsuojelutarkastajien komitea SLIC)  

Pölyhaittojen minimoinnin edellyttämät toimenpiteet työpaikalla = vaarojen tunnistaminen ja tehokas pölyntorjunta 

Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi, pölyntorjunnan suunnittelu ja tiedottaminen 

1. Pölyhaittaa aiheuttavien töiden / työvaiheiden järjestelmällinen kartoitus (projektissa esim. aikataulutehtävittäin)
2.  Tunnistettujen pölyhaittaa aiheuttavien töiden / työvaiheiden riskitason arviointi
   Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 70 § 6 mom:
   ”Jos työntekijöiden altistumista vaarallisille pölyille ja kemiallisille tekijöille ei voida muutoin luotettavasti arvioida, on työnantajan suoritettava mittauksia säännöllisesti ja aina kun olosuhteissa tapahtuu työntekijän altistumista lisäävä muutos. Mittaustuloksia on verrattava kemiallisista tekijöistä annettuihin raja-arvoihin. Vaaraa aiheuttavat tekijät on poistettava siten kuin niistä erikseen säädetään.”
3. Riskitason arviointiin perustuva toimenpiteiden suunnittelu
4. Tiedottaminen, työntekijöiden opastus ja ohjaus

Käytännön pölyntorjuntatoimien toteuttaminen

1. Estetään pölyhaitan syntyminen: 
   vaihtoehtoiset materiaalit, pölyämättömät työmenetelmät, pölynsidonta, kohdepoisto
2. Estetään pölyn leviäminen työpisteeltä, puhdistetaan ilmaa:
   osastointi, alipaineistus ja ilman puhdistus hepa-suodattimilla(* varustetuilla ilmapuhdistimilla
3. Estetään pölyn leviäminen pinnoilta:
   tehokas siivous, keskuspölynimurit, pölynimureissa hepa-suodattimet
4. Huolehditaan työn edellyttämien henkilönsuojainten käytöstä:
   valitaan oikeat henkilönsuojaimet tehtävän riskienarvioinnin mukaisesti
   
   * hepa = High Efficiency Particulate Air filter

Lue Antti Väisäsen blogikirjoitus Uusi valtioneuvoston asetus kiristää rakennustyömaiden pölynhallinnan vaatimuksia   

Työsuojeluviranomainen on tehnyt rakennusalan toimijoille diaesityksen, jossa on tietoa kvartsipitoisen pölyn altistumisen valvonnasta sekä työsuojeluviranomaisen ohjeita ja tulkintaa asiaan liittyvästä lainsäädännöstä. 

Katso AVI:n tiedote syöpävaaran torjunnasta rakennusalalla  

Pölyntorjunta rakentamisen työpaikalla, klikkaa kuva suuremmaksi: 

 Rakennuspölyt talonrakentamisen riskinarvioinnissa 

Rakennuspölyn torjunta tulee sisällyttää rakennustyömaan turvallisuussuunnitteluun ja sen pitää näkyä eri työvaiheiden riskienarvioinneissa. Työmaiden avuksi on valmistunut uudet ohjeet, joissa käytetään esimerkkinä kvartsipölylle altistumista. Sama menettely sopii myös muille rakennuspölyille. Ohjeen on laatinut Tapaturva Oy yhdessä Talonrakennusteollisuuden kanssa. 

Lataa ohjeet työmaiden avuksi pölynhallintaan