Kaupungistuminen Suomessa jatkuu. Väestön painopiste siirtyy etelään. Samalla muun muassa ympäristösyistä rakennetun ympäristön tiiviydestä on noussut tärkeä ja laajasti jaettu tavoite.
Asetelma muuttaa Suomea ja kaupunkikuvaamme vääjäämättä. Kasvukeskuksiin toteutettava täydennysrakentaminen tai raide- ja muun liikenteen solmukohtiin nouseva uusi rakennuskanta edellyttävät uudenlaista tekemistä.
Suomi tulee tässäkin kehityksessä muuta maailmaa perässä. Harvaan asuttu maa on kaupungistumisasteella mitaten, hieman arvioijasta riippuen, reippaasti esimerkiksi naapurimaa Ruotsia jäljessä. Suomen luvun ollessa noin 70 %, kulkee Ruotsi omalla kymmenluvullaan noin 85 %:ssa.
Miltä uusi rakentaminen ja toteutustavat sitten tulevat näyttämään? Suomeen tulee entistä enemmän – aluksi ehkä pilottimaisesti toteutettuja – kaupunkimaisia pientaloratkaisuja. Meille perinteisen joko kerros- tai omakotitalovalinnan sijaan kuljemme kohti sekarakentamista. Tämä saattaa samalla edistää muitakin yhteiskuntapoliittisia tavoitteita.
Kaupungistumista vastaan ei tule taistella, eikä siitä tule maalata mörköjä seinälle. Se on väestöstä itsestään nouseva liike, johon on sopeuduttava. Suomessa se edellyttää ajattelun avartamista ja rohkeaa kokeilua. Kaupunkipolitiikka laajasti ajatellen onkin varmasti tulevien vuosikymmenten kuluessa myös politiikan keskiössä.
Tiina Kaskiaro
Tuoteryhmäpäällikkö
Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Blogiteksti on julkaistu alunperin Kivifaktaa-sivustolla.
http://yle.fi/uutiset/3-9388974
Kaupungistumista vastaan ei tule taistella, eikä siitä tule maalata mörköjä seinälle. Se on väestöstä itsestään nouseva liike, johon on sopeuduttava. Suomessa se edellyttää ajattelun avartamista ja rohkeaa kokeilua. Kaupunkipolitiikka laajasti ajatellen onkin varmasti tulevien vuosikymmenten kuluessa myös politiikan keskiössä.Kaupungistumista vastaan ei tule taistella, eikä siitä tule maalata mörköjä seinälle.
Tiina Kaskiaro
Tuoteryhmäpäällikkö
Hyväksyttävä näkökulma; Rakennustuoteteollisuus RTT ry; heidän näkökulmastaan katsoen.
Kaiken on oltava suurta ja tehokasta. Lisäksi pääomasijottajat saavat suuremman tuoton!
Haja-asutus alue on se mörkö, ei seinällä vaan siellä suunnitelmissa! Ei korjaaminen ja ”nykyaikaistaminen” vanhemmissa taloissa; kerrostaloissa ole mitään! Ei tule tuottoa tarpeeksi. ”Iso raha/ sijoittajat ovat päättäneet, vanhojen korjaaminen ei tuo tarpeeksi tuottoja. puretaan se 1970- luvulla oleva kerrostalo; kunnostuskelpoinen. Eihän tästä vanhasta, sinänsä käyttö-kelpoisesta tarvitse välittää……. Toisaalta voi kysyä; tuhlataanko sinänsä jo olemassa olevaa ”kansallisvarallisuutta”; velkaantuvatko kotitaloudet liikaa.
Suomi myös näköjään palaa ainakin osittain juurilleen; ”Suomi elää metsästä”!
Metsiä täytyy myös hoitaa!
Hakkuutoiminta on myös tulevien investointien myötä kasvava toimiala.
Maatalous!
Tuottaa kuulemma hajuhaittoja lähellä kaupunkia…..
Maaseudulta tulee maitoa, lihaa, kananmunia yms.Jopa sitä kananpaskaa, jota käytetään kaupukilaiskukkien kasvatuksessa; paskaahan ne myyvät,,,,,
Mainonnalla ja markkinoinnilla voidaan luoda mielikuvia suuren kaupungin ihanuudesta.
Suuren rahan toimijat pistävät ilmoituksen esim. Helsingin Sanomiin; etusivulle, koko sivu!
Mielikuva on; näköala merelle, näköala kaupungin keskustaan, lähellä kaikkea. Myös maakuntalehdissä tätä näkee. Luodaan mielikuvaa……ulkoilumaastot, metsää, järvinäköala yms..
Lopuksi:
Kotitalouksien velkaantuminen on Suomelle riski
Suomi sanoo jo varautuneensa riskeihin. Varoituksen antaneen komitean mukaan toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta eivät ehkä riittäviä.
Jotkut miettivät vain tuottoja, muusta viis? Onko näin?