Noin neljätuhatta tonnia lupiinia. Sen verran Rudus hävitti tänä vuonna tätä ongelmallista vieraslajia pelkästään Lohjan Kirkniemen soranottoalueeltaan. Vieraslajien torjunta on lain mukaan maanomistajan vastuulla – maa-alueen koosta riippumatta.
Lupiini ja kurtturuusu lisättiin vuonna 2019 kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle. Se tarkoittaa, että niiden kasvattaminen on kielletty ja kasvustot tulee poistaa. Jättipalsami oli kielletty jo aikaisemmin.
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) leviää tehokkaasti ja syrjäyttää alkuperäisiä, luonnonmukaisia lajistoja. Lupiini leviää siemenistä, jotka säilyttävät itämiskykynsä pitkään. Suomessa ensimmäinen karkulaishavainto lupiinista on jo 1800-luvun lopulta. Nykyään sitä kasvaa lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
”Lupiinit ovat yhä paheneva ongelma”, toteaa Ketosirkka-hankkeen hankevastaava Jaana Patrakka Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.
Patrakka tietää, mistä puhuu, sillä SLL:n Ketosirkka-hanke hoitaa tänä kesänä 54 perinnebiotooppia ja uhanalaisten lajien elinpiiriä. Niistä 36:ssa poistetaan haitallisia vieraslajeja, pääosin lupiineja.
Lähtöpassit 4 000 tonnille
SLL:n Uudenmaan piiri ja Rudus ovat tehneet yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi jo useissa projekteissa. Ketosirkka-hankkeen luonnonhoitajat olivat mukana poistamassa lupiineja myös Kirkniemen hiekkakuopalla.
”Muutama vuosi sitten Kirkniemessä ei näkynyt lupiineja juuri ollenkaan, mutta tänä kesänä niitä kasvoi jo joka paikassa”, kertoo Ruduksen kiviainesten tuotantopäällikkö Aki Mäkelä.
Silloin tartuttiin toimeen.
”Kahden viikon aikana poistimme koneellisesti maaseosta noin 6 200 kuutiota, josta noin puolet oli lupiinia. Se tarkoittaa, että hävitimme noin 4 000 tonnia kasvustoa”, Mäkelä muistelee.
Jaana Patrakan mukaan lupiini oli pääsyt leviämään alueella jo todella pahasti.
”Keskityimme kitkemään suojavyöhykkeen kuopan ja metsän väliin, jotta estäisimme sen leviämistä kuopan ketomaiseen ympäristöön. Poistimme myös puustoiselle alueelle levinneitä esiintymiä”, hän kertoo.
Käsin kitketyt lupiinit pakattiin säkkeihin ja kuljetettiin Lohjan Rosk´n Rollin jäteasemalle asianmukaisesti tuhottavaksi.
”15 kilon säkkejä tuli noin 50 eli 750 kiloa lupiinia”, Mäkelä laskeskelee.
Nyt tarvitaan yhteistyötä
Rudus torjuu lupiineja jatkuvasti eri toimipaikoillaan.
Konstit ovat monet. Esimerkiksi kesällä 2024 kaksi kesätyöntekijää teki kahden viikon savotan kiertäen Hyvinkään, Nummi-Pusulan ja Lohjan Muijalan soramontut. Työpari leikkasi trimmerillä lupiinien kukat, jotta kasvi ei päässyt siementämään.
Ruduksen tavoitteena on, että luonto on Ruduksen toimipisteissä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaampaa toiminnan päättyessä kuin sen alkaessa.
”Lupiini on Rudus LUMO -ohjelmamme kannalta erittäin haitallinen vieraslaji. Torjunta on valtava urakka ja työmäärä kasvaa vuosittain, jos mitään ei tehdä”, Ruduksen ympäristöpäällikkö Heli Kanto toteaa.
Kanto peräänkuuluttaa lupiinien torjunnassa yhteistyötä ja -vastuuta.
”Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on suuri uhka maapallolle. Sen pysäyttäminen edellyttää tekoja niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyöllä. Tiedon jakamista puolin ja toisin tarvitaan.”
Näin nitistät lupiinin
”Tehokkain tapa päästä kasvista eroon on kitkeä se juurineen pois. Parasta on tarttua toimeen keväällä ja alkukesästä, kun kasvi on vielä pieni”, Jaana Patrakka neuvoo lupiinista eroon haluavia.
Lupiinia voi myös niittää ennen siementen kehittymistä pari kertaa kasvukaudessa.
Kasvijäte kerätään säkkeihin ja viedään jäteasemalle poltettavaksi. Oleellista on, että lupiinin siemeniä ei saa jättää luontoon.
”Ketosirkka-hankkeessa olemme isoilla esiintymillä ensiapuna riipineet kukinnoista siemenet pois ennen niiden kypsymistä ja katkoneet kukkavarret. Näin kasvin leviämistä saadaan heikennettyä”, Patrakka vinkkaa.
Vieraslajit.fi-sivuston mukaan lupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit. Niittykasvit ja niitä tarvitsevat hyönteiset joutuvat silloin väistymään.
Lupiini myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Sen siitepölyssä on myrkyllistä alkaloidia, lupaniinia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä. Paikallisten päiväperhosten toukille tai aikuisille lupiini ei kelpaa ravinnoksi. Lajin on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja kiusaavan perhosten lisäksi etenkin kovakuoriaisia, kaksisiipisiä ja muurahaisia.
Teksti: Leena-Kaisa Simola
Kuvat: Rudus
