Kunta- ja aluevaalit 2025

Monipuoliset asumisen mahdollisuudet ja hyvä rakennettu ympäristö houkuttelevat asukkaita – työvoimaa ja veronmaksajia. Asuntorakentamisen rajun pudotuksen jälkeen kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan muutoksia maapolitiikassa ja kaavoituksessa riittävän asuntotarjonnan varmistamiseksi.

Kunnan työkaluja ovat kaavoituksen lisäksi lupatoiminnot ja tontinluovutusehdot sekä kunnan oma asuntotuotanto. Tavoitteellisella täydennyskaavoituksella kunta vastaa nopeasti muuttuviin tarpeisiin, pidentää asuin- ja palvelurakennusten elinkaarta sekä parantaa niiden toiminnallisuutta. Hyvä kaavoitus ei ole kuitenkaan liian yksityiskohtaista, ja se jättää tilaa innovaatioille sekä kustannustehokkaille rakentamisratkaisuille.

Kasvukeskusten vetovoimatekijänä korostuu myös sujuva liikkuminen kaupunkiseutujen sisällä ja niiden välillä. Se edellyttää rohkeutta päättää raide- ja muista liikenneinvestoinneista, jotka vivuttavat liikkeelle lisää asunto- ja työpaikkarakentamista pitkälle tulevaisuuteen.

Päättäjien on luotava mahdollisuudet myös päästövähennyksille ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiselle rakennetussa ympäristössä. Se edellyttää päätöksiä muun muassa yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja korjausrakentamisen lisäämisestä, jotta aiemmin rakennetun käyttöikä pitenisi ja energiankulutus pienenisi. Kiertotaloutta ja maankäyttöä on edistettävä niin, että luonnon tila ja luontoarvoiltaan merkittävät alueet vahvistuvat.

Osaava ylläpito ja ennakointi mahdollistavat turvalliset, terveelliset, viihtyisät ja muuttuviin tarpeisiin taipuvat sisä- ja ulkotilat sekä luotettavasti toimivat kuntatekniset verkostot. Viisas kunta arvioi rakennetun ympäristön tilaa säännöllisesti, laatii pitkän aikavälin suunnitelman sen kuntoon saamiseksi ja toteuttaa suunnitelmaa tinkimättömästi.

Esimerkiksi palvelurakennusten ennakoiva ja oikea-aikainen kunnossapito pidentää niiden käyttöikää ja vähentää yllättäviä menoeriä. Älykkäällä talotekniikalla ja digitaalisilla kiinteistöpalveluilla on mahdollista ohjata ja monitoroida kiinteistöjä reaaliaikaisesti, mikä pienentää elinkaarikustannuksia sekä päästöjä. Nykyaikainen kiinteistöautomaatio optimoi energian kulutusta, auttaa ylläpidon kohdentamisessa ja parantaa sisäympäristön laatua.

Omaisuuden suunnitelmallinen ja ennakoiva korjaaminen sekä kehittäminen takaavat myös toimivan liikenne- ja viherverkoston, vesihuollon ja muun kuntatekniikan. Taiten hoidettuina ne eivät jätä pulaan hankalissakaan olosuhteissa, kuten ilmaston lämmetessä ja sateiden lisääntyessä tai hybridiuhkien kovertaessa ihmisten turvallisuudentunnetta.

Avoimessa ja johdonmukaisessa yhteistyössä yritysten kanssa kunta saa joustavasti käyttöön markkinoiden parhaat keinot edetä haluamiinsa lopputuloksiin. Silloin kaupunkikehittäminen ja tavoitteissa eteneminen saavat siivet.

Uudet palvelumuodot mahdollistavat kokonaisvaltaiset hankinnat, kuten koulukiinteistöjen rakentamisen ja ylläpidon elinkaarimallilla. Myös kuntainfran hoito ja ylläpito voidaan toteuttaa palveluna, esimerkiksi erikokoisina alueurakoina. Tehdessään työt itse kunta tarvitsee paljon isoja koneita ja hallitilaa, kun taas ostamalla työt palveluna pääomaa vapautuu vaikkapa palvelurakennusten korjaamiseen. Kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyössä kuntien kanssa kehittämä allianssimalli on niin ikään hyvä esimerkki kustannustehokkaasti laatua tuottavasta hankintamallista.

Yritysvaikutusten säännöllinen arviointi, jatkuva markkinavuoropuhelu ja hankintakriteerien läpikäynti avoimesti ennen kilpailutuksia varmistavat kaikille osapuolille hyvän lopputuloksen ja kumppanuuksien syntymisen. Ammattimaisella hankintaosaamisella voi säästää veroeuroja, parantaa palveluita, hillitä ilmastonmuutosta ja kohentaa paikallisluonnon tilaa. Lopulta rakentamisen palveluihin käytetystä rahasta iso osa palaa aina veroina ja maksuina takaisin yhteiskunnan käyttöön.

Rakennusalan syklinen luonne vaatii tiivistä yhteistyötä yritysten ja TE-palveluiden kesken, jotta työnhakijat voivat kehittää osaamistaan laskusuhdanteessa ja yrityksiin ohjataan tehokkaasti osaajia suhdanteen parantuessa.

Tehokasta yhteistyötä tarvitaan myös yritysten ja TE-palvelujen sekä koulutuksen järjestäjien välille osaajien saatavuuden ja työllisyyden parantamiseksi. Koulutustarjonnassa on huolehdittava tarvittavista pätevyyksistä, joita ilman säännellyllä toimialalla on mahdoton työskennellä. Osaamisen kehittäminen ja joustava koulutustarjonta ratkaisevat sen, miten rakennusala voi vastata tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin.

Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli rakennusalan osaamistarpeissa. Kyse ei ole vain nuorten koulutuksesta: ammatillisen koulutuksen merkitys korostuu työuran eri vaiheissa alanvaihtajista aina osaamisensa aktiivisiin kehittäjiin, ja se tarjoaa tukea yrittäjyyteenkin. Oppisopimus on vaikuttava työllistymispalvelu, jota on mahdollista hyödyntää nykyistä monipuolisemmin rekrytoinneissa. Se soveltuu erinomaisesti myös osaamisen kehittämiseen.

Lisätään myös yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä ja perustetaan mahdollisuuksien mukaan yhteisiä. kampusalueita!