Älä eristä–osallista 

Neljä Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin hallituksen jäsentä otti turvallisuusjohtamisen viestintähaasteesta yhteisen kopin ja vastasi osallistamista koskeviin kysymyksiin. Blogikirjoitus on kooste heidän vastauksistaan. 

Oman henkilöstön osallistaminen näkyy vahvana kun yrityksissä mietitään, millä keinoin ne aikovat menestyä tulevaisuudessa. Eikä turvallisuusjohtaminen ole siitä poikkeus. 

Kierteet kohdilleen 

Osallistavassa turvallisuusjohtamisessa kaikki organisaation tasot ovat mukana ylläpitämässä, kehittämässä ja luomassa hyvää turvallisuuskulttuuria yhteisillä työpaikoilla. Osallistaminen tarkoittaa aina myös avointa viestintää ja palautteen antamista turvallisuusasioissa, sekä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa omaan ja muiden turvallisuuteen työpaikalla. 

Osallistamalla saadaan ammattilaisten osaaminen ja hiljainen tieto varmemmin käyttöön. Yrityksen johto, toimihenkilöt ja työntekijät katsovat asioita yleensä eri kulmasta, mutta sama tavoite mielessä: terveenä kotiin. 

Tärkein asia osallistamisessa on ihmisten mukaan ottaminen omana itsenään. Se välittää vahvan viestin siitä, että toiminta on avointa ja ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Kun henkilöillä on mahdollisuus nostaa esiin omia ajatuksia ja toiveita, he tuntevat itsensä arvostetuiksi ja työyhteisölleen merkittäviksi. Tämä lisää ymmärrystä turvallisuusriskeihin sekä kykyä tunnistaa ja hallita riskejä. 

Samalla sitoutuminen ja halu osallistua kasvavat. Kaikki tämä johtaa parempaan työtyytyväisyyteen, vähentyneeseen työtapaturmien määrään ja parantuneeseen työhyvinvointiin. Se tuo positiivista kierrettä työyhteisöön. Osallistaminen onkin itse asiassa tapa tehdä asioita.  

Hiljainen tieto kuuluviin 

Osallistaminen ei saa olla asia, joka nostetaan aina tarvittaessa esiin. Sen tulee olla koko työyhteisöä läpileikkaava käytäntö jokaisena työpäivänä. 

Kun otetaan työmaan aloituspalavereihin työntekijät mukaan ja pidetään osallistaminen mukana työnjohdon viikkopalavereissa, ollaan jo oikealla tiellä. Johtoryhmän yhteiset työmaakäynnit ovat yksi hyvä tapa saada ylintä johtoa laidasta laitaan eri hankkeiden äärelle keskustelemaan ja kertomaan mielipiteensä myös oman vastuualueensa ulkopuolelta. 

Erityisesti työntekijöiden kanssa käydyt kehityskeskustelut ovat hyviä tilaisuuksia työturvallisuuden edistämiseen. Kokeneilla työntekijöillä on paljon omakohtaista näkemystä erilaisista työmaista ja tilanteista, mutta usein he kokevat, etteivät juuri voi vaikuttaa työmaan toimintaan. 

Yhteiset työpajat ovat hyvä keino osallistamiseen. Pyydetään esimerkiksi jokaista miettimään omaa turvallisuustekemistään ja kertomaan, miten aikoo jatkossa viedä turvallisuutta eteenpäin. Hyvien saavutusten tai esimerkiksi aktiivisen turvallisuushavaintojen tekemisen jälkeen on palkittu väkeä kahvin tai vaikkapa hernekeiton merkeissä. 

Yksi hyvä tapa on järjestää teemapäiviä turvallisuushavaintojen tekemisestä, joissa myös opastetaan turvallisuushavainnointia QR-koodin avulla ja harjoitellaan käytännön tekemistä. Tarinan voimalla kerrotaan, miksi turvallisuus on meille tärkeää, ja että se on kaikkien yhteinen asia. Osallistujia tulee kannustaa havainnoimaan esimerkiksi työmaan kulkuteitä, valaistusta ja kaiteita, koska niihin liittyen usein tapahtuu vahinkoja, joissa henkilökohtaiset suojaimetkaan eivät henkilöä pelasta.   

Ja sama kolmella pointilla 

Johdon on omalla toiminnallaan näytettävä esimerkkiä koko organisaatiolle. Ei vain työnantajan roolissa, vaan myös henkilökohtaisella käytöksellään. Itsestään selvää on, että palautteen anto ja ehdotukset turvallisuuden parantamiseksi jokapäiväisessä työskentelyssä on onnistuttava helposti matalalla kynnyksellä.  

Valtionpäämiehemme kolmen pointin tyylillä:

• Ensimmäiseksi pitää ymmärtää suuremman joukon ja erilaisten ihmisten tuoma lisäarvo työyhteisölle.
• Toiseksi on oltava aktiivinen ja tulee luoda edellytykset osallistavaan työskentelyyn.
• Ja kolmanneksi on osattava kuunnella. Kun annat lupauksia, pidä myös ne. 

”Olen vuosien aikana palkannut yritykseemme kymmeniä asentajia ja kesätyöntekijöitä. Tänä vuonna mukana oli myös oma poikani, joka intoa täynnä lähti rakennustyömaalle kesätöihin. Isänä pohdin erilaisia riskejä ja mitä kaikkia vaaratilanteita hän saattaa kohdata työssään. Totesin että niitä on niin paljon, että uskaltaakohan hänet päästää työmaalle ollenkaan. Kyllä uskaltaa. Vuosien hyvä työ turvallisuuden eteen, huolellinen perehdytys, kokeneempien työkavereiden opastus ja asialliset henkilökohtaiset suojaimet turvaavat niin hänen kuin myös muiden nuorten turvallisen työskentelyn ja heidän oma osaaminensa ja kokemus kasvavat jokaisena kesäpäivänä lisää.”