Uuden maankäyttö- ja rakentamislain haljettua kahdeksi lakikokonaisuudeksi ympäristöministeriö vie nyt eteenpäin pelkästään rakentamislakia ja sitäkin pala kerrallaan. Viimeksi lausunnolla oli laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, johon on tarkoitus koota sekä alueidenkäyttöä että rakentamislupaa koskevia tietoja. Elokuun lopussa päättyy lausuntoaika laista rakentamisen pätevyysvaatimusten toteamiseksi.
Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Maankäyttö- ja rakentamislain kokonaisuudistuksen kaaduttua alkukeväästä eriäviin näkemyksiin hallitus on päättänyt viedä eteenpäin pelkästään rakentamista koskevia osia lausunnolla olleesta sääntelyuudistuksesta. Nykyisestä maankäyttö- ja rakennuslaista ollaan eriyttämässä rakentamista koskevat osiot uudistuvaan rakentamislakiin ja jättämässä alueidenkäyttöä koskevat pykälät (kaavoitus, maapolitiikka) ennalleen alueidenkäyttölaiksi. MRL lakkaa olemasta nykyisellä nimellään.
RT pitää ongelmallisena, että ympäristöministeriö ei järjestänyt lakipaketin kahtiajaon jälkeen uutta lausuntokierrosta rakentamislaista. Myös lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että esityksestä olisi voinut olla perusteltua pitää uusi lausuntokierros, koska maankäytön poistaminen esityksestä muuttaa rakentamislain perusasetelmaa olennaisesti.
Alueidenkäyttöä koskevia pykäliä ei enää muuteta tämän hallituskauden aikana. Rakentamislakia koskevan esityksen on tarkoitus mennä eduskuntaan syyskuussa 2022. Esityksen pohjalta tullaan antamaan useita asetuksia ja lakeja, kuten tietojärjestelmiä ja pätevyysvaatimusten toteamista koskevat lait.
Alueidenkäyttöä ja rakentamislupaa koskevia tietoja edellytetään vietäväksi uuteen tietojärjestelmään
Lausuntokierros luonnoksesta laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ-laki) päättyi elokuussa. Lain tarkoituksena on toteuttaa valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta rakennetun ympäristön tiedoille, johon kootaan alueidenkäyttöä koskevat päätökset ja rakentamislupaa koskevat tiedot.
Valmistelussa olevat kaavat, kuten maakunta-, yleis- ja asemakaavat niiden laadinnan eri vaiheissa ja tonttijaot olisi toimitettava tietojärjestelmään. Näiden tietojen tallentaminen järjestelmään olisi kuntien ja maakuntien vastuulla. Lakiin sisältyy alueidenkäytön tiedoille viiden vuoden siirtymäaika.
Samaan järjestelmään tulisi uuden lain mukaan luovuttaa myös rakentamisluvituksessa syntyviä tietoja. Siitä, mitä tietoja edellytetään siirrettäviksi, tullaan säätämään tarkemmin rakentamislakiin ja RYTJ-lakiin perustuvilla asetuksilla.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) ylläpitäisi tietojärjestelmää, ja sillä olisi velvollisuus perustaa julkinen tietopalvelu tiedon jakamista varten sekä tehdä tilastointia. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2024 alussa, jolloin myös RYTJ:n ja rakentamislain astuisivat voimaan.
Rakennusteollisuus RT pitää antamassaan lausunnossa lakiesityksen tavoitteita hyvinä ja kannatettavina. Uudistuksen haittapuolet ja ongelmat eri toimijoille, kuten resurssivaateet ja kustannusvaateet eri kokoisille kunnille ja eri toimijoille ovat jääneet kuitenkin vaikutusarvioissa puuttumaan. Lakiuudistuksen nopea aikataulu lisää haastetta. Esityksessä on myös periaatteellisia ongelmia, kuten tiedon omistajuus, käyttöoikeudet ja tiedon saamisen hinta.
”Rakentamislakia koskevan esityksen pohjalta tullaan myöhemmin antamaan asetus rakennuksesta edellytettävistä tiedoista, lupapäätöksistä ja rakennusta koskevista suunnittelu- ja tietomalleista. Tämän vuoksi RYTJ-lakiesityksen sisällöstä lausuminen on ollut haasteellista, kun sääntelyn todellinen sisältö jää vielä auki”, sanoo lausunnon valmistelusta vastannut johtaja Anu Kärkkäinen RT:stä.
Pätevyysvaatimusten toteamisesta valmisteilla erillinen laki
Tällä hetkellä lausunnolla on myös laki rakentamisen pätevyysvaatimusten toteamisesta. Laki sisältäisi säännökset toimielimestä, joka on valtuutettu antamaan todistuksia rakentamisen pätevyyksistä. Todistus sisältäisi julkisesti luotettavan selvityksen suunnittelijan ja työnjohdon pätevyydestä, jolla pätevyys suunnittelu- ja työnjohtotehtävään osoitetaan rakennusvalvonnalle yksittäisessä rakennushankkeessa.
Pätevyydellä tarkoitetaan koulutuksen ja kokemuksen yhdistelmää. Varsinaisessa rakentamislaissa säädetään rakennushankkeen tasoista, joita ovat poikkeuksellisen vaativa, erittäin vaativa, vaativa, tavanomainen ja vähäinen tehtävä, jonka kelpoisuustarkastelun rakennusvalvonta tekee. Lausuntoaika päättyy elokuun lopussa ja RT on antamassa laista oman lausuntonsa.
Nykyisin suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet arvioidaan jokaisessa hankkeessa hankekohtaisesti ja paikallisesti rakennusvalvonnan toimesta osana kelpoisuustarkastelua, jolloin suunnittelija tai työnjohtaja toimittaa selvityksen koulutuksestaan ja kokemuksestaan erikseen jokaisessa hankkeessa.
Tutustu lausuntoon tästä
Anu Kärkkäinen johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
