Infrasektorin suuri mahdollisuus

Luontopohjainen rakentaminen ja siihen liittyvät ratkaisut on tärkeä saada mukaan kaikkeen rakentamiseen. Perheyhtiö R. Ajalin -konserni haluaa luoda kestäviä käytäntöjä alalle. Pilottiprojekti kosteikon rakentamisesta Dalkarbybäckenin valuma-alueelle avasi silmiä.

Luontovaikutuksissa keskitytään yleensä negatiivisten vaikutusten vähentämiseen. Yritysten on tärkeää keskittyä myös positiivisten vaikutusten kasvattamiseen, Elina Erkkilä kannustaa.

Rakentamisella on aina vaikutuk­sensa luontoon – ja myös vesialu­eisiin. Koska ihmissilmä ei näe pinnan alle, on niiden muutoksia haastavampi hahmottaa. Siksi tei­den, siltojen ja rautateiden rakennusprojektei­hin pitäisi aina sisältyä myös vesienhoidon toi­menpiteitä.

Infrarakentamisen projekteissa on tyypil­listä, että vesi johdetaan putkeen ja sitä pitkin äkkiä pois. Näin vesi saadaan kauemmas koh­teesta, mutta todennäköisesti vahinko kertaan­tuu muualla. Vesi tulvii sinne, minne se helpoi­ten pääsee eli esimerkiksi teille, pelloille ja talojen rakenteisiin.

Perheyhtiö R. Ajalin -konsernissa asiasta on otettu vahvasti koppia.

”Veden kulkua tulee tarkastella kokonaisuu­tena ja löytää valuma-alueelta ne kohteet, joissa veden kulkua voi viivyttää. Haluamme luoda kestäviä käytäntöjä vesien suojelemiseksi. Asia on tärkeä, koska rakentamisella on aina vaiku­tuksia luontoon ja vesistöihin”, kertoo konser­nin ympäristöjohtaja Elina Erkkilä.

Tämä vauhditti myös konserniin kuuluvaa Ralf Ajalin Oy:tä toteuttamaan Dalkarbybäcke­nin varrella pilottihankkeen, jossa valu­ma-alueelle rakennettiin kosteikko. Kokonai­suuteen kuului myös tulvakosteikko ja pohja­kynnysten ketju. Lisäksi paikalla sijaitsevaa patoa muokattiin siten, että kaloille ja muille vesieliöille aukeaa kulku.

Ympäristövaikutukset ovat myös mahdollisuus

Elina Erkkilän koulutustausta on ympäristö­suunnittelusta ja biologiasta. Nyt hän on työs­kennellyt kolme vuotta Perheyhtiö R. Ajalin -konsernin ensimmäisenä ympäristöjohtajana ja luontopohjaisen liiketoiminnan vetäjänä. Sitä ennen hän toimi 13 vuotta WWF:llä johtavana asiantuntijana vesiasioissa.

”Rakentamisella tulee aina olemaan ympä­ristövaikutuksia, mutta toisaalta kyse on myös mahdollisuuksista. Luon­toasiat pitää saada sisään­rakennettua yritysten toi­mintaan kaikilla tasoilla. Ympäristöongelmat ovat globaaleja, ja siksi yritys­ten ja koko elinkeinoelä­män on oltava vahvasti mukana, jotta ongelmia voidaan hillitä ja kääntää suunta kestävämmälle pohjalle”, hän kiteyttää.

Erkkilän mukaan Per­heyhtiö R. Ajalin -konser­nissa on jo pidemmän aikaa kehitetty toimintaa miettimällä, miten asioita voidaan tehdä paremmin luonnon näkökulmasta. Kehitys­työn alla on uusia liiketoimintamuotoja, joilla voidaan ratkaista myös erilaisia ympäristöon­gelmia. Lisäksi Perheyhtiö R. Ajalin -konser­nissa laaditaan parhaillaan omaa ympäristöoh­jelmaa.

”Perkaamme läpi kaikki tuottamamme ympäristövaikutukset ja toimenpiteet, joilla negatiivisia vaikutuksia voidaan pienentää ja positiivisia kasvattaa. Yritämme hahmottaa omaa luontojalanjälkeämme, sillä se tukee konkreettisesti suunnitelmaamme kehittää koko konsernia biodiversiteetinkin kannalta.”

Erkkilä toteaa, että tekemällä kestäviä rat­kaisuja ympäristölle, tehdään kestäviä ratkai­suja taloudelle.

”Ympäristöasioiden huomioiminen tuo yri­tyksille kilpailukykyä ja kilpailuetua. Tavoit­teemme on muuttaa ajatusmallia isommassa mittakaavassa, ja lähdemme liikkeelle itses­tämme. Ympäristö ja luonto rakennetaan sisään kaikkeen toimintaamme.”

Vesienhoitokokonaisuuteen kuuluvan kosteikolla jäljitellään suon toimintaa. Se toimii vesivarastona tasaten niin tulvien kuin kuivuudenkin vaikutuksia.

Vesienhoito kuuluu kokonaisuuteen

Kaupungeissa ja kunnissa tehdään paljon vesien­hallintasuunnitelmia, mutta jos vesiä hallitaan siellä missä ongelmat näkyvät, ollaan usein myöhässä. Perheyhtiö R. Ajalin -konsernissa nähdään, että jo kaavoituksessa ja rakentamisen suunnittelussa pitäisi huomioida kattavasti alueen ympäröivä luonto ja vesienhallinta sen mukaisesti.

”Luontopohjainen rakentaminen on tulevai­suuden tapa, jolla kokonaisuutta hoidetaan kes­tävän kehityksen arvoilla. Siksi se on tärkeä saada kaikkeen rakennus- ja infrapuolen teke­miseen. Kaavoittajalla ja suunnittelijalla on todella iso rooli siinä, mitä tehdään. Urakoitsi­jalla on tilauksen jälkeen enää vähänlaisesti muutosmahdollisuuksia, vaan se toteuttaa koh­teen valmiilla suunnitelmilla”, Elina Erkkilä huomauttaa.

Ympäristöjohtaja miettii myös maailmanlaa­juisia luonnonkatastrofeja, kuten tulvia.

”Sään ääri-ilmiöistä on tullut todellisuutta myös suomalaisille. Jäljittelemällä luonnon mekanismeja voidaan rakentaa luontopohjaisia ratkaisuja. Luontohan ei kuormita itseään vaan esimerkiksi aineet ja energiat kiertävät. Tällai­sille ratkaisuille ja osaamiselle on ehdottomasti kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.”

Ratatyön kunnostus avasi silmät

Vesialueiden kunnostaminen ja ennallistaminen ovat konkreettinen ympäristöteko ja vastuullista toimintaa luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Raaseporin Pohjassa rantaradan kunnostustyö sai urakkaa hoitaneen rakentamisliiketoimintaa tekevän Ralf Ajalin Oy:n tositoimiin. Huomat­tiin, että valuma-alueella kärsitään toistuvista tulvista ja uomien eroosiosta.

Dalkarbybäckenin uoma laskee Pohjanpitä­jänlahteen, joka oli umpeenkasvanut ja rehe­vöitynyt. Merenlahden vesi oli myös hyvin sameaa. Koska alueella on laajoja peltoaukeita, mutta vähän järviä, lampia tai soita, jäi vesi sateiden jälkeen seisomaan pelloilla. Valu­ma-aluetta halkova rantarata oli osaltaan vai­kuttanut veden kulkuun. Ja vesi puolestaan vai­kuttanut rataan, jota nyt kunnostettiin.

”Veden levähdyspaikkoja ei ollut riittävästi, ja vesiolosuhteet olivat noidankehässä. Kun sataa, vesi tulvii pelloille, joista irtoaa maa-ai­nesta, joka tukkii uoman. Tämä johtaa siihen, että uoma kasvaa umpeen, ja vedelle jää entistä vähemmän tilaa, Erkkilä summaa tilannetta.

Pilottiprojektissa Dalkarbybäckenin vesien valuma-alueelle rakennettiin luonnonsuon vai­kutuksia jäljittelevä vesienhoitokokonaisuus. Siihen kuuluu kosteikko, tulva- ja kausikostei­kot, uoman eroosiosuojausta eli kiveämistä ja pieniä luonnon koskia jäljitteleviä rakenteita.

”Vesialtaassa on eri syvyisiä osuuksia moni­puolisine kasveineen, mikä hillitsee veden vir­tausnopeutta. Myös veden mukana kulkeutuva irtain maa-aines ravinteineen jää kosteikkoon, eikä kulkeudu mereen asti sitä rehevöittämään”, Elina Erkkilä kertoo.

Koskikunnostus on luontopohjaista rakentamista.

Jäljittelemällä luonnon mekanismeja voidaan rakentaa luontopohjaisia ratkaisuja. Tällaisille ratkaisuille ja osaamiselle on ehdottomasti kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Vesienhoitokokonaisuuteen kuuluvan kosteikolla jäljitellään suon toimintaa. Se toimii vesivarastona tasaten niin tulvien kuin kuivuudenkin vaikutuksia.

Luontovaikutuksissa keskitytään yleensä negatiivisten vaikutusten vähentämiseen. Yritysten on tärkeää keskittyä myös positiivisten vaikutusten kasvattamiseen, Elina Erkkilä kannustaa.

Perheyhtiö R. Ajalin

Perheyhtiö R.Ajalin Oy muodostaa konsernin, johon kuuluu neljä liiketoi­minta-aluetta; infra-rakennuspalve­lut, maa-aines ja kuljetuspalvelut, kierrätyskasvualustoihin ja orgaani­siin lannoitteisiin keskittyvä liiketoi­minta sekä rakenteilla oleva ympä­ristöliiketoiminta.

Infra-rakennuspal­veluita tarjoava Ralf Ajalin Oy on yksi harvoista laatusertifioiduista yrityk­sistä, joka tekee myös haastavia silta- ja ratojen päällysrakennepro­jekteja. Konsernissa panostetaan vahvasti ympäristötyöhön, sillä il­mastonmuutoksen torjunta ja luon­tokadon pysäyttäminen haastavat muuttamaan vanhoja menetelmiä.

Artikkeli on julkaistu Jokka-lehden numerossa 2/2023

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä