Itä-Suomen Rakentajaseminaari: EU:sta nousee paineita rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen

Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin perinteinen kesän Rakentajaseminaari Joroisten Kartanogolfilla 16.8.2023 keskittyi rakennusteollisuuden ja rakennuttajien vastuullisuuteen ja etenkin kestävän kehityksen sekä hiilijalanjäljen vähentämishaasteisiin. Pääteemana oli ”EU, Suomi ja rakennusyritykset kestävämpää huomista rakentamassa”.


Juha Heikura (vas.) ja Jani Kemppainen Itä-Suomen Rakentajaseminaarissa.

Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen kertoi Euroopan Unionin tiukentuvasta rakennetun ympäristön sääntelystä, Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Juha Heikura rakennusurakoiden tilaajista vastuullisuuden vartijoina, Kumoni Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Pitkänen rakennusyrityksistä vastuunkantajina ja Talonrakennusteollisuuden lakimies Ville Wartiovaara kansainvälistyvän työvoiman haasteista.

Jani Kemppaisen mukaan EU on tiukentamassa merkittävästi ja monella tasolla rakennettua ympäristöä koskevaa säätelyä tavoitteena saada ne yhdenmukaisiksi ja kestävää kehitystä vastuullisesti edistäviksi kaikissa jäsenmaissa.

Julkiset rakennukset muutospaineiden etulinjassa

Painokkaimmin Kemppaisen puheenvuorossa esille nousivat EU:n komissiossa ja parlamentissa valmisteltavat jo olemassa olevien julkisten rakennusten energiatehokkuusvaatimukset ja -luokitusmuutokset. Niillä voi olla tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla merkittäviä kiristäviä muutosvaikutuksia Suomen valtion, kuntien, hyvinvointialueiden sekä muun julkisen sektorin rakennusten käyttöön ja korjaustarpeisiin.

Asialla on mittavia taloudellisia vaikutuksia. Kemppaisen mukaan vaatimukset tarkentuvat käynnissä olevissa kolmikantaneuvotteluissa. Muutospaineet koskevat monia muitakin asioita kuin ympäristövaikutuksia.

EU:sta mahdollisesti jo lähivuosina tulevat energiatehokkuutta lisäävät direktiivit ja asetukset voivat koskea myös yksityis- ja yritysomistuksessa olevia rakennuksia – mahdollisesti poislukien jotkut rakennustyypit kuten maatalousrakennukset. Jopa kesämökeille saatetaan joutua tulevaisuudessa hankkimaan energialuokitukset. Kemppainen keskittyi kuitenkin seminaarissa julkisten rakennusten energiataloutta ja ympäristövaikutuksia koskeviin muutospaineisiin.

”Vähähiilisyysvaatimus tulee Suomen rakentamislakiin reilun vuoden päästä. Myös uusia digisäätelypykäliä on tulossa. Ne koskevat esimerkiksi tietomallinnusta talonrakentamisessa. Hyvin iso ja tärkeä asia on EU:ssa parhaillaan tehtävä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitys.”

”Normien kiristykset voivat johtaa rakennusten pakkokorjauksiin EU:n päättämien energialuokkien saavuttamiseksi. Riskivyöhykkeessä lienevät ainakin energiatodistukseltaan F- ja G-luokitellut rakennukset. Lisäksi energialuokkien rajat voivat tiukentua, mikä johtaisi nykyistä useampien rakennusten energiaremonttitarpeeseen. Myös verkkosähkön käytön mahdollistamista lämmitykseen saatetaan rajoittaa, koska sähkö ei ole Euroopan laajuisesti kauhean ympäristöystävällistä”, muistutti Kemppainen.

Hän arvioi, että EU:ssa ehkä pian päätösvaiheeseen tulevat rakennusten energiatehokkuusasiat voivat tulla Suomen lainsäädäntöön ja muuhun normistoon hieman tämän vuosikymmenen puolivälin jälkeen.

”Arvio perustuu siihen, että jäsenvaltioille yleensä annetaan pari vuotta säätää kansallinen lainsäädäntönsä yhdenmukaiseksi EU:n asetusten ja direktiivien kanssa. Ilmeisesti uusille normeille tulisi vielä jonkinlaisia siirtymäaikoja. Joka tapauksessa EU:lla on kunnianhimoinen tavoite vähentää ilmastopäästöjään vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tämän kehityksen edellyttämässä etenemisvauhdissa ei vielä olla ja kirittävää on paljon. Rakennusten osuus ilmastopäästöistä on liikenteen ohella merkittävä.”

EU vaikuttaa rahoituksenkin kautta

Jani Kemppainen muistuttaa, että EU vaikuttaa jatkossa myös rahoituksen kautta ympäristöllisesti kestävämpään rakentamiseen ja muihinkin investointeihin.

”Se tapahtuu esimerkiksi niin, että lainaehtoihin vaikuttaa käyttötarkoituksen vähähiilisyys ja muu ympäristöllinen kestävyys tulevien taksonomiakriteerien myötä. Yli 500 henkilöä työllistäviltä pörssiyrityksiltä ja pankeilta vaadittaneen jatkossa pakollisena ilmastovaikutusten raportointia, mikä välillisesti voi vaikuttaa rahoitus- ja investointipäätöksiin. Aikaa myöten vaatimus voi kohdentua pienempiinkin yrityksiin ja yhteisöihin. EU:n yritysvastuulaki velvoittaa huolehtimaan myös alihankkijoiden vastuullisuudesta.”

”Yhteenvetona uusia liiketoimintasektoreita tulee nopealla tahdilla EU:n vastuullisuussääntelyyn. Yritysten raportointivelvoitteet lisääntyvät ja laajenevat alihankkijoihin sekä yhtenäistyvät. Tulevaisuudessa kaiken liiketoiminnan tulee olla vastuullista. Uutta tulee paljon ja tehtävämme on opastaa jäsenyrityksiämme tällä polulla”, tähdensi Kemppainen.

Juha Heikura kertoi lainsäädännön, kansainvälisten sopimusten, standardien ja sertifikaattien vaikuttavan yhä enemmän rakennusurakoiden tilaajiin hankkeiden kilpailuttamisessa ja seurannassa.

”Tilaajien ja rakentajien vastuullisuusnormit yhdenmukaistuvat ja tulevat yhteisiksi peruskiviksi taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tekijöiden suhteen.”

Jätekierrätyksen tehostaminen kannattaa

Pasi Pitkäsen mukaan rakennusyritysten kannattaa varautua etunojassa vastuullisuuteen.

Ville Wartiovaara (vas.) ja Pasi Pitkänen seminaarissa

”Edelläkävijyys ja ennakointi voivat tuoda strategista kilpailuetua, kohentaa työnantajamielikuvaa ja edistää markkinointia. Vastuullisuus- ja kestävyysraportointi (CSRD) on laajentunut tämän vuoden alusta. Se laajenee ensi vuoden alusta yhä pienempiin yrityksiin etenkin julkisrahoitteisissa hankkeissa. Myös EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän käyttöönotolla on merkittäviä vaikutuksia rakentamiseen.”

Kumoni Oy on Pasi Pitkäsen mukaan laskenut rakennusjätteiden tehostuneen kierrätyksen taloudellisia vaikutuksia. Kierrätysaste on tämän vuoden alkupuoliskolla kasvanut viime vuodesta 50 prosentilla 71 prosenttiin ja rakennusjätteen hyötykäyttö on lisääntynyt tuntuvasti. Kaikkiaan kierrätykseen päätyi vuoden alkupuoliskolla 370 tonnia rakennusjätettä. Suurin osa siitä oli betonia ja tiiltä. Kierrätyskustannukset ovat vähentyneet 50 000:stä 35 000 euroon. Mikä merkittävintä, toiminnan hiilijalanjälki on pienentynyt 7,1:stä 3,54 prosenttiin – eli puolittunut.

”Henkilöstö on lähtenyt hyvin kierrätyksen tehostamiseen. Alihankkijoiden kanssa on enemmän työstämistä, mutta edistystä on tapahtunut niilläkin. Ratkaisevaa on asennemuutos. Kierrätyksen tehostaminen on rakennusalalla edessä joka tapauksessa”, korostaa Pitkänen.

Ympäristöllisten ja sosiaalisten vastuiden tehostamista tukevat hänen mukaansa ISO 14001- ja 9001-sertifikaatit sekä henkilöstön tyytyväisyyden vuotuiset mittaukset. Kustannukset näistä panostuksista ovat hyötyihin nähden maltilliset.

Ulkomaisesta työvoimasta uusia haasteita rakennusalallakin

Ville Wartiovaaran mukaan ulkomainen työvoima on lisääntynyt tasaisesti Suomen rakennustyömailla ja -tuoteteollisuudessa arvioilta noin 40 000 henkilöön. Se on lähes neljännes rakennusalan koko maan työvoimasta. Pääosin ulkomainen työvoima sijoittuu Etelä-Suomeen, mutta se ei ole vieras Itä-Suomessakaan. Joillakin erikoisaloilla kuten uudisrakennustyömaiden betoniraudoituksissa voi ulkomaalaisten osuus yltää jo puoleen työvoimasta.

Niin tarpeellista kuin ulkomainen työvoima onkin, tuo se Wartiovaaran mukaan myös haasteita ja lieveilmiöitä muun muassa työlupien puuttumisena ja yhteiskunnallisten velvoitteiden laiminlyöntinä.

”Kasvava ilmiö on ulkomaisten työntekijöiden naamiointi kevytyrittäjiksi niin, että heidän sosiaaliturvansa ja yhteiskunnalliset vastuut jäävät hoitamatta. Ongelmana on, ettei työlainsäädäntö tunne vielä kevytyrittäjyyttä. Piilotettua työvoimaa löytyy etenkin ketjutetuissa urakoissa. Porsaanreikiä pyritään tukkimaan muun muassa kevytyrittäjyyteen liittyvien laskutusyritysten valvonnan lisäyksellä ja rekisteröitymisvelvoitteella. Niille tulee velvoite tunnistaa asiakkaansa eli välitettävä työvoima. Samoin tietojenvaihdon esteitä viranomaisten välillä poistetaan.”

”Ulkomaalaislaki laajensi tänä keväänä työantajien valvontavelvollisuutta koskemaan kaikkea ulkomaista työvoimaa. Pääurakoitsijalla, tilaajalla ja rakennuttajalla on oikeus saada nähtäväksi yksittäisen työntekijän työsopimus, palkkakuitit, työaikakirjanpito ja työajan seurantatiedot, kunhan työntekijältä on etukäteen varmistettu oikeus tietojen antoon. Työnantajan tai pääurakoitsijan onkin pyydettävä työntekijöiltä tiedonantovaltuudet esimerkiksi työhön perehdytyksen tai työsopimuksen teon yhteydessä”, opasti Wartiovaara.

Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä