Suomalaista ammattiylpeyttä etsimässä

Muutettuaan Suomeen ranskalaissyntyinen Jonathan Carle työskenteli parin vuoden ajan Joensuun HS-Kiinteistösaneeraus Oy:ssä. Tänään hän vetää omaa puurakentamiseen erikoistunutta rakennusalan yritystä, Vivaret Oy:tä.

Kuva: Heikki Luukkonen

Viime talvena Jonathan etsi kahdelle 16-vuotiaalle betonirakentamista opiskelevalle ranskalaisnuorelle harjoittelupaikkaa, jossa he pääsisivät tekemään omiin opintoihinsa liittyviä työtehtäviä. Jonathan soitti HS-Kiinteistösaneerauksen toimitusjohtaja Tommi Heikkiselle. ”No mikäpä ettei.” Tommi tarttui tilaisuuteen.

”Intohimo on osa ammattia”

Ma profession est ma première femme”, lausuu Arthur, Ranskasta Joensuuhun rakennusalan työharjoitteluun saapunut opiskelija. ”Ammattini on ensimmäinen vaimoni”. Sitä Arthurin lause tarkoittaa vapaasti suomennettuna.

Arthur ja hänen opiskelijakaverinsa Jules kuljettavat katseitaan suomalaisessa rakennetussa ympäristössä. Tarkka silmä tarttuu betonirakenteisiin, elementtitalojen saumoihin ja niiden kohdistuksiin, yksityiskohtiin. Silmä etsii viivasuoria linjoja tiilimuurauksista ja lukee rakentajien kädenjälkeä. ”En France on veut mieux finir les détails.

”Ammattiylpeys syntyy jo koulussa”

Kun Suomessa koulutetaan rakennusalan moniosaajia, ranskalainen tähtää aina jonkin materiaalin lähes täydellisyyttä hipovaan tietotaitoon ja osaamiseen. Puu-, metalli- ja betonirakentamista arvostetaan.

”Pojista tulee betonirakentamisen ammattilaisia”, tietää Jonathan Carle ja sanoo olevansa iloinen Arthurille ja Julesille järjestyneistä työharjoittelupaikoista HS-Kiinteistösaneeraus Oy:n rakennustyömailla. Joensuussa ranskalaiset nuoret ovat päässeet betonitöiden lisäksi tutustumaan monipuolisesti suomalaisen rakennustyömaan työtehtäviin.

Ranskassa tehdään kokonaisuuksia. Ne liittyvät aina eri rakennusmateriaaleihin, niiden hallintaan ja tietämykseen. ”Muurarin työnkuvaan kuuluvat niin perustusten tekeminen, muuraaminen kuin betonityötkin. Muurari ei tarvitse kahta rakennusmiestä valmistamaan hänelle laastia. Hän hoitaa oman kokonaisuutensa, alusta loppuun”, Jonathan avartaa keskieurooppalaista asennetta.

”Yksi ammattiryhmistä Ranskassa on esimerkiksi kipsiasentaja. Hän tuntee materiaalinsa perin pohjin ja on työssään tehokas. Hän hoitaa myös nauhoituksen.”

Ranskalainen rakennusalan koulutus perustuu oppisopimuspohjaiseen opiskeluun. Keskeistä on sen materiaalin tuntemus, johon on erikoistunut. ”Viisi viikkoa koulussa, viisi viikkoa työelämässä”, kiteyttää Jonathan, joka itse kuuluu ranskalaiseen Compagnons Charpentiers Des Devoirs -ammattikiltaan ja on sieltä rakennusalan oppinsa saanut. ”Jos ei ole kunnon harjoittelujaksoja, mitään ei tule myöskään opittua. Nuorten tulee päästä tekemään käsillään.”

Je veux en savoir plus sur la construction.” Rakennusalan peruskoulutuksessa uppoudutaan materiaalin saloihin ja työmenetelmiin, perehdytään trigonometriaan ja tehdään lujuuslaskelmia. ”Koulun penkillä opit ammattisanaston. Pääset sisäpiiriin. Tunnet kuuluvasi joukkoon. Kun alan ihmiset keskustelevat keskenään, muut eivät välttämättä ymmärrä, mistä puhutaan.”

Opintoja syvennettäessä muutetaan pois kotoa, koulun asuntolaan. Koulutyö jatkuu pitkälle iltaan. Opiskeluun suhtaudutaan intohimoisesti. ”Koulu on se paikka, jossa opitaan ammattiylpeys”, Jonathan Carle tiivistää. ”Se on tavallaan brändäystä alalle.”

J’adore mon travail”, kuittaa Toursista kotoisin oleva Jules.

Suunnittelusta toteutukseen

Suomalaisesta rakennustavasta poiketen Ranskassa rakennustyömaalle saapuvan ammattilaistiimin tulee aina hyväksyä edellisen työvaiheen tekijöiden tekemän työn. Esimerkiksi kirvesmiestiimi hyväksyy perustukset ennen kuin aloittaa oman urakkansa. Hyväksyminen nojautuu ranskalaiseen DTU-säännöstöön, sen määritelmiin, toleransseihin ja raja-arvoihin.

Aivan kuten rakennusalan koulutuksessa, myös yritykset erikoistuvat johonkin määrättyyn materiaaliin. Ranskalaisyritys hoitaa kaiken alusta loppuun, suunnittelusta toteutukseen. Esimerkiksi kattorakenteita tekevä yritys suunnittelee omat työnsä tai yritys on tilannut suunnitelmat yksinomaan kattorakenteisiin erikoistuneelta insinööritoimistolta. Vastaavasti betonityöt suunnitellut firma toteuttaa kiinteistöön suunnittelemansa betonirakenteet.

Rakentaminen on joukkuepeliä

Tommi Heikkinen vertaa rakentamista joukkuepeliin: ”Kun esimerkiksi urheilussa häviää ottelunsa, tavarat saattavat lennellä. Mutta kun voitetaan, pakataan kassit ja lähdetään kiltisti kotiin. Näytämme kyllä pettymyksemme, mutta emme osaa tuoda tunnetta onnistumiseen. Siinä meillä suomalaisilla on oppimista.”

”Onnistumisesta täytyisi osata nauttia”, Heikkinen lataa.

HS-Kiinteistösaneeraus Oy:ssä on tapana kerätä jälkiasennushissien toimitusten päätteeksi asiakaspalautetta. ”Kun olemme saaneet hyviä kommentteja, kerromme ne työntekijöillemme”, Tommi sanoo. ”Saattaa kestää kuusikin kuukautta, ennen kuin kiitosta tulee. Kyllä sitä voisi olla enemmän ja useammin”, Heikkinen tunnustaa. ”Kiitosta voisi jakaa tekijöille jo osasuorituksistakin.”

Jonathan Carle puolestaan kertoo, että hänen edellisessä rakennushankkeessaan juhlistettiin onnistunutta urakkaa rakentajien kesken työmaalle järjestetyssä grillijuhlassa. ”Ruokailun lomassa ihailimme työmme jälkeä ja keskustelimme. Löydettiin siinä vielä joitakin detaljeja, joita olisi ehkä voinut hioa aavistuksen verran pidemmälle.”

Les détails sont importants. Nous sommes fiers d’eux.

Onnistumisen tunne on yksi ammattiylpeyden rakennusaineista. ”On tärkeää, että yhdessä iloitaan hyvin menneistä toteutuksista.”

Kummalle puolelle seinää höyrysulku laitetaan?

Ammattilainen vastaa nopeasti rakennusalan kysymykseen. Mutta perustuuko vastaus tietoon vai siihen, että niin on aina tehty? Mikä onkaan vastauksesi, jos olet rakentamassa lämpimissä maissa, jossa kosteutta ja lämpöä on enemmän ulkona kuin sisällä?

Laadukasta rakentamista ja ammattiylpeyttä ei voi syntyä ilman tietämystä eikä ilman tietotaitoa, mutta ei myöskään ilman kokemuksen tuomaa varmuutta tekemiseen ja vastuunkantoa.

”Ammattiylpeys on vastuun kantamista. Otat vastuun omasta tekemisestäsi”, Tommi Heikkinen korostaa. ”Ammattiylpeyden täytyy löytyä ihmisestä itsestään.”

Suomalainen vientituote: Työturvallisuus

Ranskalaiset tekevät tarkkoja havaintoja suomalaisesta rakentamisesta, tavasta työskennellä ja rakentamisen laadusta. Suomi saa keskieurooppalaisilta kehuja ainakin yhdestä asiasta: työturvallisuudesta.

”Suomessa työturvallisuuden taso on korkealla. Tai ainakin sitä valvotaan hyvin”, Jonathan Carle muotoilee.

”Ranskassa otetaan enemmän riskejä”, Jonathan tietää. ”On tehty paljon töitä asian eteen, mutta sääntöjä ei juuri noudateta. Valjaat on kyllä puettu päälle, mutta niitä ei ole kytketty.”

Myös tilastot vahvistavat ranskalaisten havainnon. EU-maiden työtapaturmavertailuissa Ranska rimpuilee pahnan pohjalla. Tapaturmataajuus on kolminkertainen Suomen vastaviin lukuihin verrattuna. “Ily a des choses qui pourraient être développées.

”Itseltäni lähti pala peukaloa”, Jonathan kertoo haaveristaan. ”Kypärästä ei siinä tilanteessa olisi ollut hyötyä.”

Vaikka viime vuosina suomalaisten yritysten työturvallisuustaso on liukunut alamäessä, vertailuissa maamme vielä pärjää.

”Se mitä Suomesta voisi maailmalle viedä, on suhtautuminen työturvallisuuteen”, Jonathan ehdottaa.

Hänen mielestään turvallinen työympäristö ja turvallinen tekeminen kuuluvat erottamattomana osana ammattiylpeydellä toteutettavaan ja laadukkaaseen rakentamiseen.

Suomalaista ammattiylpeyttä etsimässä

Joensuun HS-Kiinteistösaneeraus Oy:n toimitusjohtaja Tommi Heikkinen pitää yrityksensä kansainvälistä tuulahdusta kaikin puolin onnistuneena. ”Ranskalaiset pojat ovat olleet innokkaita oppimaan ja huolellisia työssään”, Heikkinen kiittää, mutta harmittelee yhteisen kielen puutetta. ”On vaatinut ohjaajalta aika paljon kärsivällisyyttä ja ymmärrystä.”

Ranskalaisten kanssa käydyt keskustelut avasivat silmiä. Tommi Heikkinen löysi ideoita, joita voisi valjastaa oman yrityksen kehittämiseen ja ainakin yrittää löytää projektien aikanakin onnistumisia, joista voimme olla ylpeitä. Avautui ajatuksia ja kehitysideoita koulutusjärjestelmään ja vaikka vietäväksi liittotasolle saakka.

Ranskalaiset puolestaan saivat aimo annoksen kokemuksellista tietoa suomalaisesta työturvallisuudesta.

Keskustelut herättivät kysymyksiä: voisiko työstä tehdä enemmän innostavaa ja palkitsevaa? Kuinka nostaa rakennusalalle ammattiylpeyden tunnetta, ja kuinka sitä voisi suunnata rakentamisen laadun kohottamiseen? ”Apprendretout au long de la vie avec passion.

Juttu jatkuu: Tarinan toisessa osassa tutustutaan ranskalaisen rakentamisen ammattikiltaan ja pohditaan, mitä opittavaa meillä suomalaisilla on keskieurooppalaisten rakentamiskäytännöistä. Samalla jatketaan suomalaisen ammattiylpeyden etsimistä. Löytyykö sitä?

Teksti: Heikki Luukkonen

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä