Sisäilmaongelmat ja -vastuut askarruttivat Rakentajaseminaarissa

Sisäilmaongelmat ja vastuut niistä ovat Joensuussa 4. kesäkuuta pidetyn Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin 22. Rakentajaseminaarin mukaan erittäin ajankohtainen kiperä haaste koko alalle sekä rakennusten omistajille.

Rakentajaseminaarin teema sisäilmaongelmista ja niiden vastuista kokosi runsaan joukon aiheesta kiinnostuneita osallistujia Joensuuhun.

Talonrakennusteollisuus ry:n johtava lakimies Ville Wartiovaara totesi, että meneillään olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa voi pääurakoitsijan kokonaisvastuu kasvaa terveellisestä ja turvallisesta rakentamisesta. Rakentajan vastuut lisääntyvät myös yleistyneessä elinkaarimallissa, jossa rakennuksen yllä- ja kunnossapitokin kuuluvat urakointisopimukseen jopa muutamien kymmenien vuosien ajan. 

– Vastuunjaon peruspilarina oleva asumisterveysasetus velvoittaa kiinteistönomistajan ryhtyvän toimenpiteisiin terveyshaittojen kuten sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja poistamiseksi, jos niihin syntyy perusteltu epäilys. Asiasta on syytä laatia kattava ja moniammatillinen kokonaisarvio pätevien tahojen kanssa niin, että huomioon otetaan haitoille altistumisen todennäköisyys, toistuvuus, kesto, laajuus, vakavuus ja estämismahdollisuudet.

– Esimerkiksi sisäilmaongelmia hankaloittaa, että ihmiset reagoivat niihin erilaisella herkkyydellä eikä lääketieteessä edelleenkään tunneta virallisesti hometalosairautta eikä kiistatonta yhteyttä terveysongelmien ja home- sekä kosteusvaurioiden välillä. Siksi näistä asioista on lopputuloksiltaan hyvin erilaisia oikeustapauksia, muistutti Wartiovaara.

Ville Wartiovaara korosti lain ja asetusten, hyvän rakennustavan sekä muiden tarkkojen määräyksien tinkimätöntä noudattamista rakentamisessa terveysongelmien ehkäisemiseksi sekä ripeitä toimenpiteitä ongelmien ja niiden syiden selvittyä. 

Monia syitä sisäilmaongelmiin 

Sisäilmatalo Kärki Oy:n aluepäällikkö Jussi Mertanen tähdensi sisäilmaongelmien ennakoimista sekä niiden tutkimisen suunnitelmallisuutta ja riittävää laajuutta. Homeen haju tai kosteus rakenteissa ei vielä takaa sisäilmaongelmaa, vaikka ne voivat olla merkki siitä. 

– Kattavan sisäilmatutkimuksen pitää kohdentua rakennuksen ilmanvaihtoon ja sen automaatioon, rakenteisiin, sisäpuolisiin päästölähteisiin, rakennuksen ulkopintaan sekä vesikattoon ja yläpohjaan. Sisäilmaongelmat eivät aina aiheudu huonosta rakentamisesta. Kiinteistöjen huolimaton tai osaamaton ylläpito, erityisesti virheellinen ilmanvaihto, on osasyyllinen joka toisessa sisäilmaongelmassa, korosti Mertanen. 

Hänen kertoi ilmanvaihdon merkittävimpien ongelmien liittyvän kuitulähteisiin, kuten mineraalivillaisiin äänivaimentimiin, laitteistojen epähygieenisyyteen eli puhdistusten laiminlyöntiin, mitoitusongelmiin, säätöihin, sammuttamiseen viikonloppuisin ja öisin sekä erityisesti sisä- ja ulkoilman paine-eroihin.

Jussi Mertasen mukaan sisäilmaongelmia aiheuttavat myös sisätilojen epäsiisteys, pöly ja epäterveelliset materiaalit kuten linoleumi sekä liian kosteaan betoniin kiinnitetyt tasoitteet, liimat ja muovimatot. 

Joensuun tilakeskuksen tekninen isännöitsijä Joni Sorjonen kertoo, että kaupungin työntekijät kokevat eniten oireita sisäilmaongelmista koulu- ja päiväkotirakennuksissa – niin uusissa kuin vanhemmissakin rakennuksissa. 

– Sisäilmaan liittyvästä oireilusta ilmoittaminen korreloi yhä harvemmin suoraan rakennusten tekniseen kuntoon. Toisaalta niiden suhteellinen määrä on pysynyt kohtuullisena, vain noin neljässä prosentissa kaupungin yli 2 800 työntekijästä. 

– Olemme pyrkineet ennalta ehkäisemään ongelmia sisäympäristöohjeistuksella, perustamalla moniammatillisia sisäilmatyöryhmiä, perehdyttämällä henkilöstöä tilojen oikeaan käyttöön, tehostamalla ongelmien ilmoitusmenettelyä sekä nopealla puuttumisella, kertoi Sorjonen.

Joni Sorjonen painotti myös avoimen ja tehokkaan viestinnän merkitystä sisäilmaan liittyvissä kysymyksissä. 

Vastuukysymyksiä valinkauhassa 

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin puheenjohtaja Pasi Pitkäsen mukaan rakennusalan on varauduttava ottamaan kantaan uuteen hallitusohjelmaan, jos pääurakoitsijoiden vastuu kasvaa olennaisesti nykyisestä ulottuen liki kaikkiin työvaiheisiin sivu- ja aliurakoitsijoiden työt mukaan lukien sekä jopa suunnitteluun. 

– Niin suuri ja yksipuolinen kokonaisvastuiden laajennus voi johtaa kohtuuttomuuksiin eli tilanteisiin, joihin pääurakoitsija ei pysty vaikuttamaan. Se voi koskea mitä erilaisimmista syistä johtuvia sisäilmaongelmia tai muita pulmia, korosti korjausrakennusyrittäjä Pitkänen. 

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen huomautti, että myös rakennusaikaisen takuuajan pidentyminen viiteen vuoteen aiheuttaa urakoitsijoille lisähaasteita ja pahimmillaan kohtuuttomuuksia. Niin pitkällä aikavälillä voi rakennusten kuntoon vaikuttaa moni muukin tekijä kuin rakentaminen, esimerkiksi kiinteistön käyttö ja ylläpito. 

Sisäilmaongelmiin liittyen Anttonen kehotti kiinnittämään huomiota luonnollisten ja keinotekoisten rakennusmateriaalien eroon terveysnäkökulmasta ja suosimaan edellisiä. 

– Samoin on syytä selvittää, mitkä rakentamisen materiaalit ja aineet ovat haitallisia ihmisten immunologiseen järjestelmään. Esimerkiksi Kuopion kaupungin päätös lopettaa muovimattojen käyttö julkisissa tiloissa on kauaskantoisen hyvä ratkaisu. 

Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä