Kalle Vaismaa on vauhdissa – ja hyvä niin, sillä suomalaisen infra-alan oman digiprofessorin pitäisi saada ala loikkimaan uudelle tuottavuustasolle. Muutos on iso, odotukset korkealla ja aikaa viisi vuotta. Mihin kaikkeen digiproffa ehtii?
Teksti: Sari Okko
Helmikuun 2019 alusta infra-alan digitalisaation edistämistä vauhdittamaan valittu Kalle Vaismaa on innoissaan. Digiprofessori on reissanut viime viikot tiuhaan tahtiin Tampereen ja Helsingin väliä tapaamassa rahoittajia sekä hahmottamassa hankkeen kokonaiskuvaa.
”Tykkään haasteista. Työn on erittäin mielenkiintoista”, Vaismaa summaa.
Tänäänkin työ on imaissut professorin mukaan niin, että ahkerassa käytössä nykyään oleva matkalaukku pääsi unohtumaan edelliseen tapaamiseen. ”Sen verran hajamielistä professoria minusta löytyy”, Vaismaa hymyilee.
Infra-ala kaipaa digiloikkaa
Tampereen yliopistoon perustetun uuden industry-professuurin takaa löytyy infra-alalla toimivia suunnittelijoita, urakoitsijoita ja ohjelmistoalan yrityksiä. Kaikkia mukana olevia sidosryhmiä yhdistää yhteinen intressi nostaa alan digitalisaatio ja suomalainen osaaminen kansainväliseen kärkeen. Samalla professuurin toivotaan lisäävän kilpailukykyä ja synnyttävän uutta bisnestä sekä kotimaassa että ulkomailla.
Vaismaa on konkari tutkimus- ja yritysmaailmassa. Uuteen teknologiaan perustuvan palvelutoiminnan kehittämisestä on kertynyt kokemusta mm. Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä ja digitalisaation mahdollisuuksista WSP Finland Oy:ssä vedetyistä hankkeista.
”Nyt olisi tarkoitus edistää digitalisaation avulla infra-alan tuottavuusloikkaa. Työmaata ei ole yhtä helppo digitalisoida kuin tehdastuotantoa, mutta potentiaalia riittää”, Pälkäneelta kotoisin oleva Vaismaa tiivistää.
Kalle Vaismaa on suomalaisen infra-alan oma digiprofessori. Kuva: Jonne Rennvall
Lisävauhtia prosesseihin
Vaismaan oma uraloikka vei professorin varsin perinteiselle teollisuudenalalle, joka kaipaa niin työkalujen kuin prosessien kehittämistä, mutta myös alan ammattilaisten asenteisiin vaikuttamista. Vaismaa aikoo puhaltaa myötätuulta infrarakentamisen koko ketjuun ja elinkaareen sekä laajasti yhteistyön edistämiseen.
”Digiloikan aikaansaamiseksi meidän on saatava kaikki olennaiset toimijat mukaan. Ilman muutosmyönteistä tahtotilaa ja kansainvälistä yhteistyötä alan uudistuminen ei onnistu.”
Digitalisaatio on Vaismaan mukaan hyvässä vauhdissa mm. suunnittelun ja rakentamisen tietomallinnuksessa. Lisävauhtia pitäisi saada lähivuosina omaisuudenhallintaan ja ylläpitoon, jotka ovat kestoltaan pisimpiä infrarakenteiden elinkaaressa.
”Esimerkiksi datan keruu ja sen parempi hyödyntäminen korostuvat koko ajan. Myös työkoneiden automatisaatio ja lisääntyvä äly muuttavat infra-alan perinteisiä prosesseja. Ylipäätään digitalisuuden tulee helpottaa arkea, jotta sen käyttöönottaminen kiinnostaa”, Vaismaa pohtii.
Lentokorkeus kohdilleen
Tampereen yliopisto on digiprofessuurille luonteva kotipaikka, sillä talosta löytyy vahvaa osaamista infrarakentamisessa sekä tiedonhallinnan ja digitaalisiin sovelluksiin liittyvässä kehittämisessä.
Professuurin ympärille kootaan merkittävä hankekokonaisuus ja projektirahoitusta haetaan kattavasti niin tilaajaorganisaatioista kuin julkisista rahoituslähteistä. Pilottihankkeet ovat oleellinen osa kehitystyötä.
Vaismaa on käärinyt hihat ripeästi, jotta sopiva ”lentokorkeus” saavutettaisiin mahdollisimman nopeasti. Kaksi isoa hanketta on jo aluillaan: tiedonhallinnan hyödyntämiseen liittyvä hanke koitetaan saada starttaamaan kesän korvilla ja uuden teknologian soveltamiseen liittyvä hanke ensi vuoden puolella.
”Tuleva kehitys edellyttää nykyistä kansainvälisempää ekosysteemiä, yhtenäisempiä standardeja ja avoimen tiedonsiirron formaatteja sekä jossain määrin globaalimpia ohjelmistoperheitä. Tässä voisimme olla Pohjoismaisella tasolla suunnannäyttäjiä.”
Lisää digiä kursseihin ja diplomitöihin
Vaismaa luottaa verkostoitumisen voimaan, joten hän on lähtenyt edistämään yhteistyötä yliopistojen kesken niin kotimaassa kuin ulkomailla. Digiproffa pyrkii saamaan digitalisaatiota mahdollisimman laajasti mukaan myös opetukseen, jotta Suomen tulevien digiorientoituneiden osaajien kasvu pääsee vauhtiin.
”Digitalisaatiota tuodaan ensi syksystä aiempaa vahvemmin mukaan olemassa oleviin kursseihin. Tavoitteena on tuottaa jatkossa yhä enemmän myös infra-alan digitalisaatioon liittyviä diplomitöitä.”
Odotukset digiprofessuuria kohtaan ovat korkealla, mutta digiproffaa haasteet eivät hämmennä. ”Olen saanut erittäin hyvän vastaanoton. Sidosryhmät ovat erittäin sitoutuneita ja mukana kehittämässä kanssani kokonaiskuvaa”, Vaismaa kiittää.
Suomi vuonna 2024?
Miltä Suomen infra-ala sitten näyttää viiden vuoden kuluttua?
”Toivottavasti erilaiselta. Olemme ainakin saaneet paljon lisätietoa siitä, mitä pitäisi tehdä ja millä keinoin, jotta ala saadaan nousuun. Viisi vuotta on aika pitkä aika ja sinä aikana ehtii tapahtua paljon edistystä esimerkiksi prosessien, teknologioiden ja ohjelmistojen suhteen.”
Digiprofessuurin rahoittajat: A-Insinöörit Civil Oy, CivilPoint Oy, Destia Oy, FCG Oy, Graniittirakennus Kallio Oy, NRC Group Finland, Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Roadscanners Oy, Sitowise Oy, Sweco Oy, Trimble Solutions Oy, Wihuri Oy SITECH Finland ja YIT Suomi Oy.
Juttu on aiemmin julkaistu Infra-lehdessä 2/2019
