Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin työturvallisuusseminaarissa Kuopiossa rakennus- ja työturvallisuusalan ammattilaiset käsittelivät paneelikeskustelussa, esityksillä sekä ensi kertaa TR-mittausrastien käytännön harjoituksella työturvallisuuden kehittämistä. Puolisataa rakennusliikkeiden ja myös alihankkijayritysten edustajaa havainnoi Kuopion Työturvallisuuden harjoitusalueen 24 tehtävärastilla työtapoja, – välineitä, suojavarusteita ja turvavälineitä.
Paneelissa Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Markku Rautio, Kuopion yliopistollisen sairaalan kiinteistöjohtaja Mikko Hollmen, Rakennusliiton aluepäällikkö Marko Niskanen, Savon ammattiopiston Tuomo Kettunen, Savonia ammattikorkeakoulun Matti Ylikärppä sekä Lujatalo Oy:n työturvallisuuspäällikkö Ville Vatanen olivat varsin yksimielisiä työmaiden suurimmista riskeistä, niiden torjuntakeinoista ja työturvallisuuden kehityskohteista.
Tinkimätön ja sitoutunut turvallisuusasenne rakentamisen koko ketjussa, riskejä lisäävien kireiden aikataulujen välttäminen, uusien työntekijöiden riittävä perehdytys, työturvallisuusmääräysten tarkka valvonta ja työvaiheiden hyvä ennakkosuunnittelu nousivat keskeisimmin esille tapaturmien vähentämisessä ja niiden seurausten lieventämisessä.
Haasteina ovat muun muassa erilaiset työmaat, urakoiden pidempi ketjuuntuminen, sääolot, urakoiden kova hintakilpailu, avainhenkilöiden liiallinen työkuormitus, suunnittelun puutteet, välinpitämätön asenne, työvoiman osaamiserot ja matala tulokynnys rakennusalalle. Ydinasiana nähtiin yritysten ylimmän johdon sitoutuminen työturvallisuuteen.
Rakennusliike Lapti Oy:n työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilanen kertoi uusien työntekijöiden syvällisestä perehdytysprosessista. Hänen mukaansa siihen on varattava tarpeeksi aikaa sekä osaavia ja kokeneita vastuuhenkilöitä erityisesti työmaatasolla. Ajankohtaisina erityisryhminä ovat kesätyöntekijät ja ulkomainen työvoima. Viime vuonna Laptissä perehdytettiin 16 600 työntekijää!
Työturvallisuuspäällikkö Ville Vatanen kertoi havahduttavin esimerkein kuolemantapauksen ja vakavan loukkaantumisen aiheuttamista arvaamattoman suurista epäsuorista kustannuksista, aikatauluviiveistä, mainehaitoista ja ennen kaikkea inhimillisistä kärsimyksistä.
Johtaja Markku Rautio selvitti työturvallisuusvastuiden jakautumista. Hän korosti, että vastuiden määrittely on syytä sopia kirjallisesti ennen kuin mitään sattuu ja toimia sitten sovitusti.
– Tehtävänimike ja titteli ei tuo aina automaattisesti vastuuta. Elintärkeää on antaa riittävät voimavarat ja työvälineet työturvallisuusasioista vastaaville. Yleensä vastuu lankeaa yrityksen keskijohdolle ja työmaiden johtajille, viime kädessä yrityksen ylimmälle johdolle – harvemmin työntekijöille, elleivät he ole syyllistyneet huolimattomuuteen tai ohjeiden vastaiseen toimintaan tahallisesti. Työnantajalla on myös vastuu työturvallisuuden jatkuvasta valvonnasta.
Palkitsemisia työturvallisuusansioista
Rakentajakonserni Skanskan väli-Suomen yksikkö palkitsi Kuopion alueella työturvallisuudessa kunnostautuneen alihankintayrityksen. Palkinnon sai 30 työntekijän sähkötyöyritys Sähkö Jave Oy. Kunniakirjan ja työhyvinvointistipendin vastaanottivat Sähkö Javen toimitusjohtaja Jari Vepsäläinen ja projektipäällikkö Simo Airaksinen Skanskan yksikön johtaja Noora Sokerolta sekä työpäällikkö Niko Nousiaiselta.
– Sähkö Jave on saanut yksimielisen hyvää palautetta työmailtamme turvallisesta ja laadukkaasta, suunnitelmien mukaisesta työn toteutuksesta. Yrityksen tinkimättömyys turvallisuusasioissa ja avoin, kannustava ilmapiiri ovat kehittäneet esimerkillisen hyvää turvallisuuskulttuuria.
– Rakentaminen on tiimityötä. Turvallisuustoiminta koskee kaikkia työmaillamme työskenteleviä. Aliurakoitsijat pääsevät esimerkiksi suorittamaan työturvallisuuskurssejamme Internetissä. Kutsumme myös aliurakoitsijat ja yhteistyökumppanit työturvallisuusaiheisiin koulutuksiin ja tapahtumiin, kertoi Noora Sokero.
Sähkö Javen toimitusjohtaja Jari Vepsäläisen mukaan isojen rakennusliikkeiden kanssa työskennellessä on tullut oivaa oppia työturvallisuuskulttuurista ja käytännön toimenpiteistä.
– On hyvä, että pääurakoitsijat vaativat alihankkijoilta tinkimätöntä työturvallisuutta. Asenne ja pitkäjänteisyys ovat siinä keskeisiä. Tiukasti normitetulla sähkötyöalalla on paljon riskejä niin omille kuin muillekin työntekijöille. Meille ei ole sattunut isoja työtapaturmia.
Lisäksi Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen palkitsi Itä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Jukka Hartikaisen hyvästä viranomaisvalvonnasta ja sen kehittämisestä nykypäivän haasteisiin.
Anttonen korosti tiiviimmän yhteistyön ja vuoropuhelun merkitystä tilaajien, pääurakoitsijoiden ja alihankkijoiden, tavarantoimittajien sekä muiden rakennustyömailla toimivien ja käyvien kesken.
– Rakentaminen on muuttumassa Suomessa aliurakoitsijapainotteisemmaksi, minkä vuoksi työmailla on yhä enemmän erilaisia yrityskulttuureja ja toimintatapoja. Työturvallisuusasioissa on ne ja hyvä asenne saatava yhdenmukaisiksi sekä vähintään lain määräykset täyttäviksi. Työtapaturmakehitys ei ole viime vuosina ollut kehuttavaa. Niiden taajuus on yhä kaukana nollasta.
Teksti ja kuvat:
Ilpo Lommi
