Itä-Suomen suhdannebarometrin mukaan teollisuudella ja kunnilla mukavasti rakennushankkeita Pohjois-Karjalassa.
Uudisrakentamisen näkymät ovat Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Joensuussa tasaantuneet alkuvuodesta pidemmän aikavälin normaalitilannetta vastaaviksi vahvojen kasvuvuosien jälkeen. Kiivain asuntorakentaminen on rauhoittunut opiskelija-asuntotuotannon valmistuttua. Vaisuiksi ei asuntorakentamisen lähiajan eikä ensi vuodenkaan näkymiä kuitenkaan luonnehdittu Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin suhdannebarometrissa ja sen tiedotustilaisuudessa Joensuussa 24. huhtikuuta. Näkymät ovat lisäksi hieman kirkastuneet kevään edetessä.
Rakennusliike Soimu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Mustonen kertoi, että etenkin pienten asuntojen kysyntä on edelleen kohtuullisen vilkasta.
– Asunnonostajien ja asuntosijoittajien rohkeus sekä luottamus talouden kehitykseen on elpymässä kesää kohti, mikä vilkastuttaa asuntomarkkinoita ja uudisrakennushankkeita. Myös teollisuuden ja kuntien rakennusinvestoinnit vaikuttavat Joensuussa ja naapurikunnissa varsin aktiivisilta.
– Uskon normalisoituvan suhdannetilanteen jatkuvan rakentamisessa ensi vuosikymmenelle. Asuntotuotanto vakiintunee Joensuussa 500-600:n vuositasolle. Tasapainottuminen kysynnän sekä tarjonnan välillä on hyvä ajatellen kotimaisen työvoiman, aliurakoitsijoiden ja rakennusmateriaalien saatavuutta. Hintakilpailu ja kustannuspaineet pysyvät kuitenkin tiukkoina, totesi Eero Mustonen.
Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen on paljolti samoilla linjoilla korostaen teollisuuden, kaupan ja julkishallinnon rakentamisurakoiden lisääntymistä eri puolilla Pohjois-Karjalaa, erityisesti suur-Joensuun alueella.
– Esimerkiksi lukuisia koulu-, päiväkoti- ja tehdaslaajennushankkeita on vireillä ja käynnistymässä. Asuntorakentamisessa saattaa tämä ja ensi vuosi olla pientä hengenvetoa mutta ei huolestuttavaa hiljentymistä. Ensi vuosikymmenellä voi asuntorakentaminen kääntyä kasvuun jos tai kun ratapihan ja ammatillisen koulutuskuntayhtymän alueilla käynnistyy asuntotuotantoa, visioi Hämäläinen.
Myös hän pitää rakentamisen tuotantotekijätilannetta eli työvoiman ja rakennusmateriaalien sekä aliurakoitsijoiden saatavuutta varsin hyvänä ja edellisvuosista tasapainottuneena. Kilpailutilanne jatkuu kuitenkin kovana eivätkä kannattavuuspaineet ole hellittäneet.
Peruskorjaukselle otolliset ajat
Savonlinnalaisen rakennusliike Kaskinen Invest Oy:n toimitusjohtaja Terho Kaskinen toivoo taloyhtiöiden ja kuntien lisäävän peruskorjausurakoitaan, koska hintataso on nyt kohtuullinen ja tekijöitä riittää. Tarvetta on patoutunut runsaasti vuosien mittaan. Sama koskee kaikkia itäsuomalaisia kaupunkeja ja kuntia.
– Todennäköisesti kesää kohti peruskorjaaminen kasvaa. Osin kehitys riippuu pankkirahoituksesta, joka on kiristynyt etenkin kaupunkikeskustojen ulkopuolisille kohteille. Senaattikiinteistöt on aktiivinen valtion kiinteistöomaisuuden ylläpidossa ja kunnostamisessa. Myös teollisuus investoi korjaus- ja uudistamishankkeisiin Itä-Savossa. Niiden ansiosta syntyy uusia työpaikkoja, mikä antaa valonpilkettä alueellemme. Asuntojen uudistuotanto on Savonlinnan seudulla ja muuallakin Itä-Savossa vaisua muuttotappioiden vuoksi. Vain Savonlinnan keskustassa asuntomarkkinat toimivat kohtalaisesti, kertoo Terho Kaskinen.
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen näkee talonrakentamisen suhdannekuvan Itä-Suomessa kaksijakoisena. Muu toiminta kuin asuntorakentaminen jatkuu hänen mielestään vahvana, osin jopa kasvavana tänä vuonna.
– Kaupunkien investoinnit ovat edelleen korkealla muun muassa kouluverkoston uusimiseen ja päiväkoteihin. Korjausrakentamista on tasaisesti ja terveydenhoitoon sekä vanhuspalveluihin tehdään uudisrakennusinvestointeja. Suunnittelutoimistoilla on tilauskirjat täynnä ja lähes kaikilla rakentajilla on täystyöllisyys. Siten ei voi puhua taantumasta saati romahduksesta. Asuntorakentaminen normalisoituu, mutta sen suhdanneherkkyys on kasvussa.
Kimmo Anttonen arvioi, että erityisesti Joensuuta kohtaa tänä vuonna asuntorakentamisen ja -myynnin tasaantuminen, kun opettajankoulutuslaitoksen siirron aiheuttama vuokra-asuntojen kysyntähuippu taittuu ja uudisrakentaminen on saatu valmiiksi.
– Tämä tarkoittaa palaamista viime vuosien huippua edeltäneeseen normaaliin tuotantotasoon. Siihen sopeutuminen tietää joksikin aikaa miinusmerkkisiä lukuja Joensuussa. Asuntoja ostavia ihmisiä ja yhteisöjä riittää kuitenkin niin, että omistusasuntokauppa jatkunee tasaisena korkotason säilyessä ainakin pari seuraavaa vuotta nollan tuntumassa. Nyt on kuitenkin aiempaa selkeämmin ostajan markkinat, kun hintataso pysyy vakaana ja tarjontaa on riittävästi, toteaa Anttonen.
Hänen mukaansa Joensuun myönteisiä rakentamisnäkymiä tukee markkinaehtoinen kaavoitus eli asuntojen koon mukauttaminen markkinaan sopivaksi.
– Asuntosijoitusmarkkinat ovat suhdannenäkymien tapaan kaksijakoiset. Pankit eivät enää lainoita velkarahalla sijoittavia, koska ovat varuillaan laskevassa asunto- ja taloussuhdanteessa. Siten markkinoilta ovat poistuneet sijoittajat, jotka taloyhtiölainan lisäksi rahoittavat sijoitusasunnon hankinnan velkarahalla. Sijoittajat, joilla on omia pääomia, toimivat edelleen asuntomarkkinoilla, mutta valitsevat kohteensa entistä tarkemmin, muistuttaa Anttonen.
Katso myös:
Kimmo Anttonen Itä-Suomen aluepäällikkö
