Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon vetämä työryhmä oli yksimielinen: Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että perusväylänpitoon saadaan lisää rahaa.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon johtama parlamentaarinen työryhmä on kartoittanut ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Työ valmistui 12. joulukuuta.
”Työryhmän raportti on vankkaa asiaa ja sitä on ilo lukea”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö kiittelee. ”Raportti on monella tapaa uraa uurtava. Ei vähiten siksi, että mukana ovat niin hallitus- kuin oppositiopuolueetkin.”
Työryhmä on katsonut INFRAn esillä pitämät asiat tärkeiksi
”Tuntuva, yhteensä 150 miljoonan euron tasokorotus sekä ostovoiman turvaamiseksi tehtävä 50 miljoonan euron korotus perusväylänpidon määrärahoihin, pitkäjänteinen, kolmen hallituskauden mittainen strateginen suunnitelma ja ennakkoluuloton suhtautuminen uusiin rahoitusmuotoihin”, Paavo Syrjö luettelee.
Työryhmä pitää yksimielisesti Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta välttämättömänä perusväylänpidon rahoitustason nostamista. Liikenneväylät on pidettävä turvallisesti liikennöitävässä kunnossa. Kyse on välttämättömästä rakenneuudistuksesta kestävyysvajeen korjaamiseksi. Asiasta tulee työryhmän mukaan päättää hallitusneuvotteluissa.
Liikenneväylien kunto on kehittymässä huolestuttavaan suuntaan. Perusväylänpidolla on merkittävä vaikutus elinkeinoelämän kilpailukykyyn, alueiden kehittymiseen ja työllisyyteen sekä ihmisten arkipäivän liikkumiseen.
”Liikenneväylien kunto on huonontunut jo useiden hallitusten aikana ja meille on kerääntynyt korjausvelkaa jonka kasvulle pitää tehdä loppu. Olemmekin nyt yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa valmistelleet tämän velan maksuohjelman, jonka avulla voisimme pysäyttää velan kasvun ja myös vähentää sitä. On myös uskallettava kokeilla uusia rahoitusmalleja sitten kun tarvitaan aivan uusia hankkeita”, ministeri Risikko toteaa.
Väyläverkon korjausvelkaa on vähennettävä
Liikenneverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä n. 2,4 miljardia euroa.
Työryhmä esittää, että jatkossa tulee sitoutua siihen, ettei väyläverkon korjausvelka kasva ja sitä saadaan vähennettyä. Tämä tarkoittaa perusväylänpidon priorisointia väylänpidon rahoituksessa, perusväylänpidon määrärahan tasokorotusta sekä ostovoiman turvaamista.
Työryhmä toteaa, että liikenneverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 milj. euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Ryhmän toimeksiannon mukainen korjausvelan vähentäminen vaatii edellisen lisäksi lisärahoitusta vähintään 50 milj. euroa vuodessa, jolloin esim. 12 vuoden kuluttua korjausvelkaa olisi jäljellä 1,9 mrd euroa. Tämä yhteensä 150 milj. euron lisärahoitustaso on välttämätön minimi korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi.
Lisäksi ostovoiman turvaaminen edellyttää vuositasolla arviolta 50 milj. euron lisäystä perusväylänpitoon. Ostovoimakorjaus kohdentuu kaikkiin perusväylänpidon toimenpiteisiin mukaan lukien päivittäinen kunnossapito, ylläpito, liikenteen palvelut ja parantaminen.
Uusia rahoitusmalleja on kokeiltava
Työryhmä toteaa, että talousarviorahoituksen tulee jatkossakin olla keskeinen tapa rahoittaa kehittämisinvestointeja. Talousarviorahoitusta on täydennettävä muilla rahoitusmalleilla. Näitä ovat esimerkiksi elinkaarirahoitus, valtion sisäinen laina, liikennerahasto ja hyötyjä maksaa -malli. Uusia rahoitusmalleja on kokeiltava ja otettava käyttöön ennakkoluulottomasti.
Liikennejärjestelmän suunnitteluun tarvitaan poliittista ohjausta ja pitkäjänteisyyttä. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa laadittaisiin aina hallituskauden alussa 12-vuotinen liikennepoliittinen tavoitesuunnitelma.
Työryhmän työ liittyi eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan liikenne- ja viestintäministeriöltä pyytämään selvitykseen tulevaisuuden perusväylänpidon ja investointihankkeiden toteutusmalleista.
Parlamentaarisessa työryhmässä oli edustajat kaikista eduskunnassa edustettuina olevista puolueista. Työryhmän pysyvinä asiantuntijoina toimivat virkamiehet liikenne- ja viestintäministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja Liikennevirastosta.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Paavo Syrjö paavo.syrjo(@)infra.fi, puh. 040 560 1803
Johtaja Heikki Jämsä heikki.jamsa(@)infra.fi, puh. 050 587 2911
