Rakennetussa ympäristössä on suuri energiansäästöpotentiaali. Rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.
Rakennusten lämmitykseen käytetään 35 prosenttia Suomessa kulutettavasta energiasta. Tämä aiheuttaa valtaosan rakennetun ympäristön päästöistä, joiden osuus Suomen kokonaispäästöistä on noin kolmannes. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen vähentää päästöjä.
Vihreän siirtymän toteutuminen edellyttää rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Sen vuoksi EU on kiristämässä lähitulevaisuudessa energiatehokkuusvaatimuksia entisestään.
Uudisrakentamisen energiatehokkuutta on ohjattu säädöksin jo pitkään, ja myös korjausrakentamiseen on omat energiamääräykset.
Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta parannettava
Suomessa uudisrakennusten energiatehokkuus on jo erittäin hyvällä tasolla. Uudet rakennukset tulee suunnitella energiatehokkaiksi, kestäviksi ja vähän huoltoa tarvitseviksi.
Koska rakennuskantamme uudistuu vain runsaan prosentin vuosivauhdilla, energian kulutusta on hillittävä ennen muuta jo olemassa olevissa kiinteistöissä. Paljon on tehtävissä rakennusten oikeanlaisen käytön, talotekniikan säätöjen ja automaation sekä tarvittaessa energiaremonttien avulla.
Normiohjauksen perustana EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka
Euroopan unionin päästövähennystavoitteet ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) asettavat kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset sekä uudis- että korjausrakentamiselle.
Energiamääräykset perustuvat rakennusten kokonaisenergiankulutukseen. Sitä laskettaessa otetaan huomioon lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, lämpimään käyttöveteen, valaistukseen ja eri laitteisiin käytettävä energia.
Energiatehokkaan rakennuksen määritelmät
Rakennusten energiatehokkuutta kuvaavat määritelmät tulevat EU-lainsäädännöstä.
Lähes nollaenergiarakennuksella (NZEB, nearly zero-energy building) tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määriteltynä rakennusten energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU liitteen I mukaisesti.
Valmisteilla olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen myötä käyttöön on tulossa uusi päästöttömän rakennuksen (ZEB, zero-emisission building) määritelmä. Tavoitteena on, että kaikki uudet rakennukset ovat tulevaisuudessa päästöttömiä. Uuden määritelmän mukaisia rakennuksia aletaan rakentaa vuonna 2028 (julkiset rakennukset) ja 2030 (muut rakennukset).
