Kiertotalous vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan. Kiertotalouden periaatteilla toimiva rakennusala voi merkittävästi edistää kestävää kehitystä, resurssitehokkuutta ja koko yhteiskunnan sopeutumiskykyä sekä hyvinvointia.
Käytetyistä luonnonvaroista peräti puolet päätyy rakentamiseen. Tästä valtaosa on maa- ja kiviaineksia, joita käytetään muun muassa betonin valmistamiseen ja maa- ja vesirakentamiseen.
Rakentamisen osuus kaikista jätteistä Suomessa on noin 12 prosenttia. Tästä yli 90 prosenttia on jätteeksi luokiteltavia maamassoja ja vajaat 10 prosenttia muita rakennus- ja purkujätteitä. Talonrakentamisen jätteistä valtaosa hyödynnetään materiaalina tai energiana.
Rakennusalalla on tärkeää vähentää neitseellisten eli suoraan luonnosta otettavien raaka-aineiden käyttöä ja riippuvuutta niistä esimerkiksi jätemateriaaleja laajasti hyödyntämällä. Samalla uutta jätettä syntyy vähemmän.
Rakennusten ja rakenteiden suunnitelmallinen ja säännöllinen ylläpito ja korjaaminen pidentävät lisäksi niiden elinkaarta, mikä sekin vähentää resurssien tarvetta.
Resurssiviisas kiertotalous pienentää ilmastopäästöjä
Rakennusalalla on avainrooli myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Rakentamisen materiaalitehokkuus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä niin rakennustuotteiden valmistuksen, itse rakentamisen kuin käyttövaiheenkin osalta.
Sopeutumiskykyinen rakennettu ympäristö tukee yhteiskunnan toimivuutta ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Rakentamisen kiertotalouden kannalta tärkeimmät päätökset tehdään jo suunnitteluvaiheessa.
Esimerkiksi maankäytön suunnittelussa linjataan, minne ja miten rakennetaan, miten kaukaa rakentamisessa välttämättömiä materiaaleja joudutaan kuljettamaan tai miten olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan hyödyntää. Myös rakennetun ympäristön pitkän käyttöiän perusta luodaan jo suunnitteluvaiheessa. Jo silloin on pohdittava helppoa korjattavuutta, mutta myös muuntojoustavuutta.
Green deal -sopimuksilla vauhtia muutoksiin
Green deal -sopimukset ovat vapaaehtoisia, määräaikaisia sopimuksia, joita tehdään valtion, elinkeinoelämän ja kuntien välillä, jotta ympäristötavoitteet saavutettaisiin nopeammin.
Rakennusteollisuus RT allekirjoitti joulukuussa 2020 rakentamisen muovit -green dealin. Vuoteen 2027 jatkuva sopimus on osa kansallisen muovitiekartan toimia. Tavoitteena on eri keinoin vähentää kalvomuovien kulutusta.
RT on päättänyt lähteä mukaan myös strategiseen kiertotalouden green dealiin. Sopimuksen ensimmäiset sitoutujat julkistettiin syyskuussa 2024.
Green deal -sopimukset ovat tärkeä keino kiihdyttää kiertotalousyhteiskuntaan siirtymistä. Niihin sitoutuessaan RT sitoutuu muun muassa parantamaan jäsentensä tietopohjaa kiertotaloudessa ja keräämään tavoitteiden toteutumisesta kertovaa dataa jäsenkunnastaan. RT kannustaa myös jäseniä tekemään omia sitoumuksia green deal -sopimusten alla.
Siisti Raksa esittelee konkreettisia keinoja
Rakennusteollisuus RT haluaa kiinnittää Siisti raksa -kampanjoinnilla huomion käytännön keinoihin, joilla rakennusalan kiertotaloutta ja kestävyyttä voidaan parantaa.
Siisti Raksa nostaa kiertotaloutta esiin näkyvällä ja käytännönläheisellä tavalla vuosittain valitun teeman mukaan:
- 2022 Roskaantuminen (panoslangat ja tupakantumpit)
- 2023 Vieraslajien torjunta
Koulutuksia ja lisätietoa
Rakennusteollisuus on koonnut perustiedot vähähiilisen kiertotalouden edistämiskeinoista verkkokoulutukseksi. Sitran rahoittama koulutus on saatavilla paitsi alalla työskenteleville myös maksutta rakennusalan opiskelijoiden käyttöön.
Luontoa huomioiden rakentamassa
Rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa. Rakennusala etsii keinoja vähentää toiminnastaan aiheutuvia haittoja ja lisätä hyötyjä.
Lue esimerkkejä käytännön teoista