Rakentamisen osuus on 60 prosenttia investoinneista ja 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Joka viides työllisistä saa toimeentulonsa kiinteistö- ja rakentamisalalta tai siihen liittyvistä palveluista. Rakennettu ympäristö muodostaa yli 80 prosenttia kansallisvarallisuudestamme.
Kansallisvarallisuudestamme 565 miljardia euroa on kiinni rakennuksissa, infrarakenteissa ja rakennetuissa maa-alueissa. Asunnot ovat sekä yksittäisten suomalaisten että koko kansakunnan suurin varallisuuserä.
Rakennusteollisuus työllistää neljännesmiljoona henkilöä ja kiinteistöala sekä alaan liittyvät palvelut mukaan lukien yli puoli miljoonaa. Klusteri on suurin työllistäjä Suomessa.
Rakentaminen tuo työtä ja verotuloja
Valtaosa työvoimasta on suomalaisia. Edellisen kerran vuonna 2019 tehty työvoimakysely osoittaa, että Uudellamaalla järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden talonrakennustyömaiden työntekijöistä noin joka kolmas on ulkomaalainen. Muualla Suomessa ulkomaalaisten osuus on noin kymmenen prosenttia työvoimasta.
Verohallinnon ylläpitämän rakennusalan veronumerorekisterin mukaan rakennustyömailla työskentelevistä valtaosa on suomalaisen verotuksen piirissä.
Miljoonan euron sijoitus merkitsee rakentamisessa 11 – 14 henkilötyövuotta. Esimerkiksi miljardin euron investoinnit talonrakentamiseen tuottavat työtä vuodeksi 14 000 henkilölle.
Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus rakentamisesta on yli 40 prosenttia. Tähän perustuu rakentamiseen kohdistuvien valtiontukien suuri vipuvaikutus. Tuet palautuvat yhteiskunnalle työpaikkojen ja verojen muodossa.
VTT:n tekemä selvitys Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset kertoo muun muassa rakentamisen rahavirroista ja työllistävyydestä. Selvitys on päivitetty muutaman vuoden välein. Tuorein selvitys on vuodelta 2021.
