Kosteus- ja homevaurioiden ehkäiseminen

Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden taustalla on monia tekijöitä. Ne kaikki eivät johdu suunnittelu- tai rakentamisvirheistä. Rakennusten huollolla ja ylläpidolla on suuri merkitys vaurioiden ehkäisemisessä.

Rakennusalalla on tehty paljon tutkimuksia, laadittu ohjeita ja kehitetty menetelmiä kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Parannusta on saatu aikaiseksi, mutta vielä on tehtävää. Kosteusongelmien torjumisessa keskeistä on, että

alalle tulijat koulutetaan
suunnitelmat laaditaan siten, että kosteus poistuu rakenteista ja että rakenteet ovat toteutettavissa kuivasti
rakennetaan laadukkaasti suunnitelmien mukaan ja estetään veden pääseminen rakenteisiin
huolehditaan rakenteiden riittävästä kuivattamisesta
rakennusta käytetään ja huolletaan siten, että kosteutta ei pääse myöskään käytön aikana kertymään rakenteisiin

Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta

Rakennusteollisuudessa on panostettu viime vuosina kehitystoimintaan ja rakentamisen laatuun. Myös kosteus hallitaan rakentamisessa entistä paremmin.

Yhä suurempi osa märkätiloista rakennetaan käyttäen tarkasti testattuja ja sertifioituja tuotteita, järjestelmiä ja menetelmiä. Työmailla toimitaan rakentamisen eri vaiheet kattavien kosteushallintasuunnitelmien mukaan. Kaikki tämä edellyttää, että vedeneristystyöt teetetään pätevyyden omaavilla ammattilaisilla.

Tilaajilla on keskeinen rooli kosteusongelmien ehkäisemisessä. Tilaaja vastaa siitä, että säästöjä ei tehdä väärässä paikassa ja että suunnittelijaksi ja töiden tekijäksi valitaan vain osaavia ja luotettavia tahoja. Suunnitteluvaiheen päätökset vaikuttavat siihen, kuinka rakenteet toimivat kosteusteknisesti, miten vikasietoisia ne ovat sekä miten niissä on otettu huomioon korjattavuus ja huollettavuus.

Käytön aikainen kosteudenhallinta

Kaikki kiinteistöjen kosteusongelmat eivät johdu suunnittelu- tai rakentamisvirheistä. Myös kiinteistöt kuluvat ja niitä on hoidettava. Merkittävä osa ongelmista johtuu hoitamattomuudesta tai vääränlaisesta huollosta. Rakenteita ja laitteistoja on tarkkailtava, niitä on huollettava ja uusittava tarvittaessa.

Ilmastonmuutoksen myötä sääolosuhteet koettelevat rakennuksia entistä kovemmin. Sahaavat lämpötilat, lauhat ja märät talvet sekä rankat viistosateet yleistyvät, mikä kasvattaa rakennuksiin kohdistuvaa kosteuskuormaa. Samaan aikaan rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on muuttanut rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja heikentää niiden vikasietoisuutta.

Kosteudenhallinta on siksi entistäkin tärkeämpää koko rakentamisen ketjussa suunnittelusta rakentamisvaiheeseen ja aina huoltoon ja ylläpitoon saakka.

Selvitys asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuudesta

Suomalaisissa asunnoissa on vähiten kosteusvaurioita koko Euroopassa. Kosteusvahinkoasunnoissa asuvien osuus Suomessa on noin 5 prosenttia koko väestöstä, kun se EU-tasolla keskimäärin on 16 prosenttia. (Lähde: Fraunhofer IBP)

VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK ovat selvittäneet asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuuden osana Suomen asuinrakennuksen korjaustarve -tutkimusta.

Keskeistä selvityksessä on, että kosteusvaurio ei ole vain tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma. Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, mikäli hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia.

Eniten kosteusvaurioita aiheuttivat lukumääräisesti putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines.

Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu, ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksella ja viestinnällä. Näiltä osin uusien, vakavien ja rakenteellisten kosteusvaurioiden syntyminen vähenee.

Kosteus- ja hometalkoot

Ympäristöministeriön koordinoimassa Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelmassa arvioitiin, että monet nykyisistä kosteusvaurioista ovat vanhaa perua. 1960‒80-luvuilla toteutettiin aivan hyväksytysti useita rakentamisratkaisuja, jotka sittemmin ovat osoittautuneet riskialttiiksi. Talkoiden sivuilla on kosteusvaurioiden karkotukseen runsaasti aineistoa, muun muassa Päättäjän homeopas.