Elokuussa 2020 kysyttiin LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja Sähkösuunnittelijat NSS ry:n jäsenistöltä lähitulevaisuuden näkymiä. Vastaajat ennakoivat haasteellisia aikoja. Toiveena on, että hankintapäätöksiä tekevät tahot luopuisivat nyt vallalla olevasta liiasta varovaisuudesta ja laittaisivat rakentamisen suunnitelmia täytäntöön.
Seuraava puolivuotiskausi uudis- ja korjausrakentamisessa
Reilu puolet vastaajista arvioi asuntojen uudisrakentamisen vähenevän ja lähes yhtä moni ennakoi asuntotuotannon pysyvän ennallaan. Asuntotuotannon kasvuun uskoo vain 3 % vastaajista. Toimisto- ja liiketilarakentamisessa nähdään syvempi syöksy: Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi vähenemistä. Rajua vähenemistä nähdään myös teollisuusrakentamisessa. Julkisen rakentamisen toimeliaisuutta koskevat arviot ovat uudisrakentamisessa toiveikkaimmat. Kaikessa uudisrakentamisessa kasvuun uskoo vain 4 % vastaajista.
”Korjausrakentamisen kehitystä arvioidaan maltillisemmaksi, vaikka asuntojen korjausrakentamisen odotetaankin vähenevän. Suurin pudotus ennakoidaan toimisto- ja liiketilojen sekä teollisuuskiinteistöjen korjausrakentamiseen”, sanoo talousjohtaja Sami Pilkkikangas Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä.
Tilauskantaa kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin
Tilauskanta on laskenut viime keväästä 40 prosentilla vastaajista. Parhaiten ovat pärjänneet liikevaihtoluokan 1–5 miljoona euroa yritykset. Tilauskannan muutoksissa on jonkin verran alueellisia eroja: Kaakkois-Suomen ja Kanta-Hämeen alueilla tilauskanta on vähentynyt eniten.
”Koronan vaikutukset alkavat näkyä taloteknisessä urakoinnissa yhä selvemmin. Tilauskannan odotetaan jatkavan laskuaan koko maassa ja vain yksi kymmenestä vastaajasta uskoo tilauskannan kasvuun”, toimitusjohtaja Mika Hokkanen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä harmittelee.
”Myös sähkösuunnittelutoimistojen tilauskanta on laskenut. Keskimääräinen täystyöllistävä tilauskanta on 4 kk. Korjausrakentamisen ja julkisen rakentamisen uskotaan jatkossa muodostavan suunnittelutyön tilauskannan selkärangan”, sanoo toimitusjohtaja Markku Säkö Sähkösuunnittelijat NSS ry:stä.
Toistaiseksi täystyöllisyys – jonkin verran pulaa toimihenkilöistä
Vaikka kasvuodotuksia ei juurikaan ole, tilanne on työllistämisen kannalta hyvä. Käytännössä talotekniikka-alalla on täystyöllisyys, kun lomautuksia on vain 2 %:lla vastaajista. Puolen vuoden päähänkään ei näköpiirissä irtisanomisia ole: Vastaajat arvioivat henkilöstömäärän pysyvän kutakuinkin ennallaan kevääseen 2021 (-1,6 %).
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa on jonkin verran haasteita erityisesti toimihenkilöiden osalta. Alueellisesti työvoiman saatavuus on heikointa Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Tarjouspyyntöjä tulee vähemmän, hintataso laskussa
Puolet vastaajista kertoo tarjouspyyntöjen määrän vähentyneen 3 kuukauden takaiseen tilanteeseen verraten. Hintatason laskua raportoi noin neljäsosa vastaajista ja sama määrä arvioi laskusuunnan jatkuvan.
”LVI-urakoinnissa lähes 40 % uskoo hintojen laskevan entisestään, kun sähköurakoinnissa ja -suunnittelussa laskun jatkumiseen uskoo vain viidennes. Urakoinnissa kilpailu on kovaa ja urakoiden pilkkominen silppuaa myös aliurakoitsijan hinnat”, kertoo Mika Hokkanen.
40 % vastaajista uskoo liikevaihdon laskevan ja kannattavuuden heikkenevän viime vuoteen verrattuna. Vain yksi kymmenestä uskoo kannattavuuden kasvuun. Liikevaihtoa talotekniikka-alan yritykset tekevät eniten korjausrakentamisen kohteissa, uudisrakentamisesta tulee noin kolmasosa ja reilu viidennes huoltotoiminnasta.
Miten korona vaikuttanut?
Hieman yli 40 % vastaajista arvioi liikevaihtonsa laskevan hieman epidemian seurauksena. Viidenneksellä liikevaihto tulee laskemaan merkittävästi.
”Korona vaikutti taloyhtiöiden remonttipäätöksiin. Jo aloitetut työt jatkuivat pääosin normaalisti, mutta uusien hankkeiden päätöksiä on lykätty. Talotekniikan huoltotoimet pysähtyivät monessa kiinteistössä lähes kokonaan. Monessa julkisessa kiinteistössä talotekniikan korjaus- ja huoltoimet olisi voitu tehdä turvallisesti, kun ne olivat koronan takia tyhjillään. Epidemia voi jatkua pitkäänkin, joten erityisen huolestuttava on, jos kiinteistöjä ei edelleenkään huolleta ja korjata. Korjausvelka kasvaa kestämättömäksi”, Mika Hokkanen toteaa.
”Epidemia on lisännyt työnantajien kustannuksia ja rasittaa monen yrityksen kassavirtaa”, tietää Sami Pilkkikangas.
Graafit
Talotekniikka-alan suhdanteet -tulosgraafit
Poimintoja vastaajien avoimista kommenteista
”Painottakaa joka paikassa, että päätöksiä pitää tehdä oli koronaa tai ei. Muuten talous kärsii kaikkialla”
”Ammattitaitoisen työvoiman huono saatavuus heikentää kasvua ja kehitystä.”
”Korona vaikutta alaan täysimääräisesti vasta syksyllä ja alkutalvesta. Keväällä suunnittelu ja kilpailutukset monelta osin jäissä, joten uusia töitä ei ole tarjolla. Syksyllä laskettavat ja kilpailutettavat työt tulevat tehtäviksi vasta talvella 2021.”
”Meillä korona vei 70 % töistä. Nyt pikkuhiljaa normalisoituu. Toivotaan, ettei toista aaltoa tule!”
Taustatietoa
Talotekniikka-alan suhdannekysely lähetettiin Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Sähkösuunnittelijat NSS ry:n noin 1 950 jäsenyrityksen edustajalle elokuussa 2020. Kaikkiaan 331 yritystä vastasi kyselyyn. Vastausprosentti on 17.
Kuvat
Jäsenyritysten liikevaihto euroina
Uudisrakentamisen kehitys seuraavan 6 kk:n aikana
Korjausrakentamisen kehitys seuraavan 6 kk:n aikana
Koronaepidemian vaikutus liikevaihtoon
