Nuoret voivat tutustua rakennusalan töihin muun muassa työelämään tutustumisjaksolla, palkallisella tutustu työelämään -kesäharjoittelujaksolla tai palkallisella työharjoittelujaksolla.
Työelämään tutustuminen rakennusalalla (TET)
Työelämään tutustumisjaksoja järjestetään kaikkien peruskoulujen yläasteilla, yleensä 8. ja 9. vuosiluokilla. Jaksot painottuvat syksylle ja ovat pituudeltaan 1–2 viikkoa. Nuori on vakuutettu koulun puolesta jakson ajan. Nuorelle ei makseta jaksosta palkkaa. Tavoitteena on tukea nuorta ammatinvalintaan ja jatkokoulutukseen liittyvissä asioissa sekä antaa rakennusalalle mahdollisuuden markkinoida itseään monipuolisena, turvallisena ja mielenkiintoisena alana.
Rakennusteollisuus RT on koonnut yrityksille ohjeet, miten työelämään tutustumisen (TET) kaksiviikkoisen jakson voi järjestää ja mitä siihen osallistuminen antaa yritykselle.
Tutustu työelämään -kesäharjoittelu
Tutustu työelämään -kesäharjoittelupaikkoja voidaan tarjota, vaikka yrityksen omia työntekijöitä olisi lomautettuina tai irtisanottuina. Kaksi viikkoa tai kymmenen työ-päivää kestävän tutustu työelämään -kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Tutustumisjakso voi olla myös kolmen tai neljän viikon mittainen.
Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kahdelta viikolta kertakaikkisena palkkana 395 €, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Vastaavasti, jos tutustumisjakso on kolme tai neljä viikkoa, maksetaan kertakaikkisena palkkana 592,50 € tai 790 €.
Palkallinen työharjoittelu
Nuoria työntekijöitä voidaan palkata yritykseen kesätyöntekijöiksi. Ammatillisiin opintoihin liittyvät harjoittelujaksot ovat nuoren ammattilaiseksi kehittymisessä tärkeässä ja suuressa roolissa.
Työntekijäharjoittelija
Rakennusalan ammattikouluopiskelijoita sekä vastavalmistuneita voidaan palkata työntekijätehtäviä sisältävään työharjoitteluun, vaikka yrityksen omia työntekijöitä olisi lomautettuina tai irtisanottuina. Ammattikoululaiset voivat tällöin työskennellä työmailla kesälomiensa aikana, ja keväällä ammattikoulusta valmistuneet määräajan aina kuluvan vuoden syyskuun loppuun saakka. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja ja luottamusmies ovat yhteisesti todenneet yrityksessä käytössä olevat koulutus- ja harjoittelumuodot ja samalla selvittäneet, ettei harjoittelulla ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin.
Mahdolliset lomautukset tai irtisanomiset eivät myöskään estä kesätyöntekijöiden ja -harjoittelijoiden palkkaamista työntekijätehtäviin, mikäli tällaisten henkilöiden yhteismäärä on enintään viisi prosenttia yrityksen työssäkäyntialueen työvoimasta. Viiden prosentin kiintiö voi siten sisältää esimerkiksi ammattikorkeakoulu- tai korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelua työntekijätehtävissä.
Toimihenkilöharjoittelija
Toimihenkilötehtäviin tulevien harjoittelijoiden kanssa voidaan solmia määräaikaisia työsopimuksia, vaikka yrityksen omia toimihenkilöitä on lomautettuina tai irtisanottuina, seuraavissa tilanteissa:
- kyse on pakollisesta harjoittelusta, joka on välttämätöntä opintojen aloittamisen mahdollistamiseksi enintään kahdeksan kuukauden ajan,
- kyse on tutkintoon liittyvästä harjoittelusta opintojen kestäessä tai
- kyse on korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneen palkkaamisesta enintään kahdeksaksi kuukaudeksi ensimmäisen varsinaiseen työpaikkaan valmistumisen jälkeen.
Työnantajan ja luottamusmiehen tulee yhdessä todeta, ettei työharjoittelu vaikuta muiden toimihenkilöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin. Harjoittelupaikat tarjotaan ensisijaisesti niille, joille työharjoittelu on välttämätöntä opintojen jatkamiseksi tai niiden loppuunsaattamiseksi. Kustakin harjoitteluohjelmasta laaditaan toimenkuva. Harjoittelijan tehtävä sijoittuu aina nimetyn toimihenkilön ohjaukseen, joka varsinaisesti vastaa työn suorittamisesta.
Nuoria työntekijöitä koskevat työturvallisuusmääräykset ja perehdytys
Nuorten työntekijöiden turvallisuudesta huolehtimisessa tärkeintä on kunnollinen perehdyttäminen ja työnopastus niin työn alkaessa kuin aina olosuhteiden muuttuessa ja työtehtävästä toiseen siirryttäessä. Työnantajan on huolehdittava, ettei nuori aiheuta vaaraa itselleen eikä muille. Työnantajan on annettava opetusta, ohjausta ja henkilökohtaista opastusta nuorelle työntekijälle, jolla ei ole työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta. Perehdytyksessä on otettava huomioon työpaikan työolot sekä työntekijän ikä ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet.
Rakennustyömailla tehdään paljon työtä, joka on valtioneuvoston asetuksessa luokiteltu nuorille työntekijöille vaaralliseksi. Esimerkiksi sirkkelillä, moottorisahalla, pulttipistoolilla tai henkilönostolaitteella työskentely luokitellaan tällaisiksi. Näiden töiden teettäminen alle 16-vuotiailla on kiellettyä. Mikäli 16–17-vuotiaita työntekijöitä käytetään vaaralliseksi luokiteltuihin töihin, on huolehdittava työn turvallisuudesta sekä riittävästä opastuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi työnantajan on tehtävä ennen vaarallisen työn aloittamista ennakkoilmoitus työntekopaikan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle.
- Tarkemmat ohjeet rajoituksista ja tarvittavista ilmoituksista löytyvät aluehallintoviraston sivuilta
Palkkaus
Ohjeet nuorten palkkauksesta löydät jäsenkirjeistä (huom. kirjeet aukeavat jäsentunnuksilla).
- Talo 12/2024 – 12.2.2024 – Nuorten palkkaaminen rakennusalalle
- Tuote/8/2024 – 19.2.2024 Nuorten palkkaaminen rakennustuoteteollisuuteen
Muiden toimialojen jäsenkirjeet ja ohjeet löydät toimialojen omilta verkkosivuilta.
