Kykenetkö sinä aina toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti, mikäli et ole vakuuttunut ohjeiden järkevyydestä tai niiden toimivuudesta?
Itse joudun usein kysymään itseltäni perusteita tai muuten pohtimaan ohjeistuksen takana olevaa suurempaa kuvaa. Itsensä huijaaminen on luvattoman helppoa, mutta kynnys toiselle annetun lupauksen pettämiseen onkin jo korkeampi.
Osallistamisella herättelemme kollektiivista vastuunkantoa
Osallistamisella tavoittelemme tilannetta, jossa luomme ohjeistukset ja toimintatavat yhdessä. Silloin sovitut käytännöt tuntuvat saman tien omilta ja niiden mukaan toimiminen luontevalta, ainoalta oikealta tavalta toimia. Samalla osallistumalla itse tavoitteiden asetantaan annetaan muille hiljainen lupaus toimia sovitusti. Osallistamisella herätellään siis kollektiivinen vastuuntunto sekä yhteisen työpaikan turvallisuudesta välittäminen.
Suurehkon kohteen työpäällikkönä olen muutaman vuoden ajan saanut nähdä läheltä ja osallistua työturvallisuuskulttuurin rakentamiseen monikulttuurisessa, usean eri ammattiryhmän erikoisosaajan ja erilaisten tehtäväkenttien organisaatiossa. Perustoiminnot on helppo asetella kuntoon vanhojen mallien mukaisesti, mutta omakohtaisuus ja juuri meidän yhteisöömme soveltuvat toimintatavat täytyy räätälöidä eri tilanteiden mukaan.
Työmaaolosuhteissa osallistamiseen on monia hyviä ja käytännöllisiä keinoja. Keinopankkiin kannattaa valjastaa kaikki soveltuvat keinot, alkaen työvaiheiden työturvallisuussuunnitelmista ulottuen perehdytysten kautta aina vaihekohtaisiin työpajoihin ja viikoittaisiin turvavartteihin saakka.
Säätämällä tapahtumien kokoa, osallistujaryhmiä sekä tilanteita tarpeiden mukaan, varmistamme mahdollisimman monipuolisesti kaikkien äänen kuulumisen turvallisuuskäytäntöjen luomisessa. Turvallisuusviikoilla pystymme vielä teemoittain vahvistamaan erilaisin yhteisin tapahtumin ja tempauksin yhteisten käytäntöjen jalkauttamista.
Avoin, monipuolinen ja kahteen suuntaan toimiva viestintä on edellytys toimivalle vuorovaikutukselle
Viestinnän tulee olla selkeää ja asiallista, ja viestinnän avulla pitää pystyä antamaan riittävät perusteet sovitun asian toimeenpanolle. Viestinnän tulee ulottua kaikille osapuolille, kukaan ei voi noudattaa ohjetta eikä reagoida palautteeseen, jota ei ole saanut.
Jatkuvalla viestinnällä vahvistamme vaikutusta antamalla positiivisen palautteen asioiden ohjeistuksen mukaisesta hoitamisesta, tai vastaavasti ohjaamalla vaillinainen suoritus sovitulle tasolle. Viestinnässä tärkeää on myös varmistaa paluukanavan toimivuus. Palaute kaikessa muodossa antaa mahdollisuuden parantaa sovittuja malleja. Palautteen vastaanottamisesta ja sen käsittelystä on myös tärkeää informoida selkeästi.
Viestinnässä ei kannatta lukkiutua yhteen tai kahteen kanavaan. Esimerkiksi turvahavainnot voidaan ottaa vastaan missä muodossa tahansa, vaikka sovitusti ne kaikki vietäisiinkin Congrid-havainnoiksi järjestelmään, jonka avulla seuraamme havaintojen hoitamista ja viestimme edelleen hankkeen eri osapuolille ja sidosryhmille.
Esimerkin kautta luomme ilmapiirin, jossa ohjeistuksen mukaisesti toimimisesta tulee tavoiteltavaa ja epäkohtien huomioimisesta, sekä kuntoon saattamisesta, luontevaa ja tavanomaista. Tällöin saamme aikaan yhteisön, jossa huolehdimme toinen toistemme turvallisuudesta yhteisellä työpaikalla.
Tavoitteeksi osallistamiselle turvallisuusjohtamisessa voisi hyvinkin asettaa työyhteisökohtaisen ymmärryksen sovituista toimintatavoista sekä sen, että jokainen omassa toiminnassaan näyttää esimerkkiä kollektiivisesta vastuusta.
RT:n turvallisuusryhmä päätyi haastamaan rakennusalan johtotehtävissä toimivia henkilöitä kertomaan oman näkemyksensä ja kokemuksensa siitä, miksi turvallisuutta on johdettava, millaisin keinoin, ja mitä hyvää se tuo mukanaan. Haasteen kautta halutaan viestiä koko rakennusalalle, että hyvä johtaminen on ratkaisevassa asemassa työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin edistämisessä.
Haasteeseen yhdeksäntenä tarttui Lujatalon työpäällikkö Tom Varonen osallistamista käsittelevällä tekstillään.
Aiemmat blogikirjoitukset:
- Ensimmäinen haaste: Bonava Suomi Oy:n toimitusjohtaja Riku Patokoski
- Toinen haaste: Hartelan maanhankinnan ja asuntokehityksen johtaja Johanna Palosaari
- Kolmas haaste: Constin toimialajohtaja Risto Kivi
- Neljäs haaste: YIT:n Infra-segmentin johtaja Aleksi Laine
- Viides haaste: Lujatalon toimitusjohtaja Mikko Hollmén
- Kuudes haaste: Consolis Parman toimitusjohtaja Hannu Tuukkala
- Seitsemäs haaste: Artic Infran toimitusjohtaja Petri Alatalo
- Kahdeksas haaste: Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin hallituksen neljän jäsenen yhteinen blogi
Kirjoita kommentti