Matkaketjujen nopeuttamisessa ja liikenneyhteyksien parantamisessa piilee Suomessa paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, kertoo tuore infraselvitys. Hyödyntämällä paremmin liikenneinfrassa olevan kehittämispotentiaalin Suomi siivittäisi selvityksen mukaan viennin vauhtiin, vahvistaisi kasvuvyöhykkeitään, houkuttelisi kansainvälisiä yrityksiä ja matkailijoita sekä toimisi parhaassa tapauksessa kansainvälisten toimitusketjujen alustana.
”Vaikka muut Pohjoismaat ovat luonnostaan lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Suomi, ne panostavat jatkuvasti meitä enemmän saavutettavuutensa parantamiseen. Niillä on pitkän aikavälin infraohjelmat, ja ne kehittävät voimakkaasti liikenneinfraa mahdollistaen ihmisten ja tavaroiden nopean ja varman liikkuvuuden. Saavutettavuus on nähty naapureissa kilpailutekijäksi, ja niin tulisi tehdä myös Suomessa” johtaja Jorma Mäntynen WSP Finlandista linjaa.
Myös Suomessa kilpailukyky lähtisi nousukiitoon liikenneinfraa kehittämällä, kertoo WSP Finlandin vaikuttajajärjestöjen ja Liikenneviraston toimeksiannosta tekemä tuore selvitys. Selvitystyötä johtanut professori Mäntynen aloittaisi kehittämisen muusta Pohjolasta mallia ottaen. Nyt Suomi on pahasti jäljessä Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa.
Matka- ja kuljetusketjut kuntoon pala palalta
Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana -selvitys listaa useita rataosuuksia, joiden parantaminen poistaisi talouden tulppia. Esimerkiksi suuren kapasiteetin ratayhteys olisi perusteltu koko välille Helsinki–Oulu, joka on yksi vahvimpia henkilö- ja tavaraliikenteen yhteysvälejä. Jatkamalla nykyistä Helsinki–Tampere-kasvukäytävää Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan suuntaan laajennettaisiin työssäkäyntialueita.
”Jos Ruotsissa jo kaavailtu suurnopeusjuna tulisi käyttöön Suomessa, juna veisi Helsingistä Tampereelle tunnissa, Kokkolaan 2,5 tunnissa ja Ouluun 3,5 tunnista. Myös tunnin juna Turkuun tulisi tarpeeseen. Yhtenäiset työssäkäyntialueet vetävät yrityksiä, teollisuutta ja asuntorakentamista”, WSP:n Mäntynen selventää.
Tulpat pois myös tieliikenteestä
Suomen tuotantorakenne on monipuolinen ja sijoittuu laajasti eri puolille maata. Eri teollisuuden alat käyttävät liikenneverkkoa kattavasti, jolloin myös tieverkon rooli korostuu. Hyvä esimerkki tärkeästä ketjun osasta on Valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen. Tieosuus palvelee useita teollisuuden aloja sekä elintarvikekuljetuksia kasvukeskuksiin.
”Jos yhteysväli ei toimi, kuljetukset hidastuvat, kallistuvat ja tuottavat enemmän päästöjä. Yksittäisten, tärkeiden tieosuuksien tunnistaminen ja kuntoon paneminen on elintärkeää, jos aiomme olla osa kansainvälistä kauppaa ja kasvu-urilla myös lähivuosikymmeninä”, INFRA ry:n johtaja ja selvityshankkeen ohjausryhmää vetänyt Heikki Jämsä muistuttaa.
”Useilla toimialoilla on nykyistä isompi markkinapotentiaali vuonna 2030. Fyysisen kuljettamisen ja infrastruktuurin tarve ei katoa. Matkaketjujen sujuvoittamiseksi voidaan tehdä paljon 13 vuodessa, mutta päätöksillä on jo kiire”, Jämsä jatkaa.
Suomen kattava ja hyväkuntoinen lentokenttäverkkokin kätkee käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kansainvälisen yrityksen Suomeen sijoittumista tukisi, jos kansainvälisiä lentoyhteyksiä olisi enintään tunnin etäisyydellä. Lentoasemien nykyistä tehokkaampi käyttö kasvattaisi myös ulkomaisten matkailijoiden rahavirtaa, joka on nyt neljän miljardin euron luokkaa.
Selvityksen taustat
Infraselvityksen tilasivat WSP Finlandilta INFRA ry, Rakennusteollisuus RT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntaliitto, Liikennevirasto, Metsäteollisuus, SAK, STTK ja MTK. Työ perustuu kirjallisuuteen, tilastomateriaaliin, asiantuntijahaastatteluihin ja työpajoihin. Selvitys on jatkoa aiemmalle VTT:n ja TAMK:in Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeelle, jossa luotiin neljä vaihtoehtoista skenaariota liikenneinfran kehittämiselle ja tarkasteltiin, millaiseen Suomeen ne johtaisivat. WSP:n selvitys tutkii konkreettisemmin, miten maan tulevaa kehitystä voidaan vahvistaa liikenneinfralla.
Tutustu WSP:n selvityksen raporttiin (pdf) >
Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana >
Lue eri teollisuudenalojen infratarpeista (pdf) >
Kuntien näkökulma liikenneinfran kehittämiseen (pdf) >
Jatkoselvitys, joulukuu 2017: Infrainvestoinneissa huomioitava myös kuljetettavat eurot >
LISÄTIEDOT:
Jorma Mäntynen, WSP Finland, 0207 864 388, jorma.mantynen(a)wspgroup.fi
Heikki Jämsä, INFRA ry, puh. 050 587 2911, heikki.jamsa(a)infra.fi
Aihetunniste somessa: #inframahdollistaa
